Kolmen kuukauden ikäisenä poika oli 66 cm pitkä ja painoi 7,2 kg. Reilu neljän kuukauden ikäisenä 69 cm pitkä ja paino lähellä 8 kg. Reilu 3 kk ikäisenä Muumi-vaipasta käytimme kokoa 4 ja 4 kk ikäisenä käyttöön tuli jo koko 5. Vaatekoko merkistä riippuen ollut viime ajat 68-80.
Rokotukset saatiin 3kk neuvolassa ja pojalle nousi niistä hieman lämpöä rokotusten jälkeisenä päivänä. Meillä ollaan elo-syyskuu myös sairasteltu ja mm. se on pitänyt arjen hektisenä.
Reilu 3kk ikäisenä pojalle ei meinannut tissi enää maistua, vaan pullo oli ykkönen. Sain silloin huijattua hänet kuitenkin välillä syömään rinnasta hieman unisena esim. päikkärien jälkeen ja myöskin yöllä. Kun poika täytti 4 kk, hän ei enää malttanut syödä tissiä ollenkaan, niin siirryimme suosiolla sitten pulloruokintaan.
Saatiin myös maitoaltistuksen tulokset eli ei maitoallergiaa, jolloin pystyimme siirtymään takaisin Nanin korvikkeeseen, jota myös käyttövalmiina litkuna myydään. Helpottaa hieman kun ei tarvitse koko aikaa pelata jauhoilla ja vesillä. Nyt ollaan maisteltu kiinteitäkin aloittaen perunasta ja porkkanasta. Poika on hyväksynyt soseet kivasti ja hän onkin tosi reipas syöpöttelijä.
Vaavi-sänky palautettiin elokuun alussa ja nyt poika on nukkunut pinnasängyssä jo hyvän aikaa. Päikkärit maistuvat myös vaunuissa ja rattaissa. Motorinen kehitys on ollut huimaa ja se on vaikuttanut myös yöuniin viimeisen kahden viikon aikana. Yölläkin pitäisi päästä touhaamaan ja kääntymään masulleen. Ennen meillä herättiin 1-2 kertaa yössä ja nyt sitten poika saattaa herätellä joinain öinä jopa parin tunnin välein. Hänet saa kuitenkin nukkumaan uudelleen kohtalaisen helposti.
Vaunukoppa on jäämässä pituuden puolesta pieneksi ja meillä oli harkinnassa rattaat, jotka menisivät makuuasentoon. Harmiksemme Go nextin oma ratasistuin ei siis täysin mene vaaka-asentoon. Aluksi mietimme jotain ihan kevyitä ja edullisia pieneen tilaan meneviä matkarattaita, joilla olisi helppo tehdä esim. kauppareissut. Elokuussa innostuin tekemään päivittäisiä vaunulenkkejä ja siksi mietimme, että rattaat saisivat olla sittenkin enemmän kulutusta kestävät. Ollessamme hyvin tyytyväisiä Britax-merkkiin, vertailimme B-Motion 4 ja B-Agilea sekä plus versioita ja kävimme niitä liikkeissä mallailemassa ja hypistelemässä. Nyt meillä on B-motion 4 plussat ja ollaan oltu erittäin tyytyväisiä. Ainoat miinukset niissä on "laivamaisuus" eli kapistus vie tilaa ollessaan ajovalmiina ja vaikeus löytää sopiva sadesuoja, eli piti sitten tyytyä Britaxin omaan muovitelttaan.
3 kk ikäisenä poikasemme...
Oppi kääntymään molemmille kyljilleen.
Tarrasi käsillään kaikkeen hollilla olevaan tavaraan, rättiin, paitaan, sanomalehteen jne.
Nauroi ääneen hassuttelulle.
4kk ikäisenä poikasemme...
Oppi kääntymään masulleen.
Vaihtaa esinettä kädestä toiseen.
Liikkuu itsensä ympäri lattialla.
Vie suuhun kaikkea mahdollista, leluja, harsoja käsiä. Purulelut on meillä hitti!
maanantai 1. lokakuuta 2018
maanantai 16. heinäkuuta 2018
Poikamme 2kk
Vauvan kanssa viikot kuluu hujauksessa. Poika kasvaa huimaa vauhtia, 2kk neuvolassa pituudeksi mitattiin vähän vajaa 61 cm ja paino oli hitusen päälle 6 kg. Vaatekoko on pitkälti jo 68 ja nyt ollaan hamstrattu varastoon jo 74 kokoa. Muumivaipasta käytössä koko 3 ja kohta puoliin varmaan koko 4.
Poika sai nimen nimiäisissä ja adoptiohommat ovat käynnistyneet.
Poika...
Hymyili ensimmäisiä kertoja 4 viikon iässä.
Noin 6 viikon iässä alkoi imeskelemään käsiään.
Aloitti kunnon höpöttämisen ja jokeltelun 6 viikon iässä ja samalla kiinnostui enemmän seuraamaan meidän kasvoja. Ensimmäisenä toimitteli meille "HÖÖ!" ja siitä saikin lempinimen Herra Höö.
Alkoi 8 viikon iässä nostamaan päätä eteenpäin kohti varpaita esim. turvakaukalossa istuessaan.
Kiinnostui 8 viikon ikäisenä myös värikkäistä leluista. Hän tuijottelee, hihkuu ja yrittää kädellä tavoitella ja tarttua leluihin.
Tuo 8 viikon iässä myös käsiä yhteen keskilinjaan.
Tunnistaa jokseenkin iltarutiinit ennen nukkumaan menoa ja nukahtaa omaan pinnasänkyynsä itsekseen hyvän yön toivottelujen ja soittorasiaseremonian jälkeen.
Nukkuu yöllä noin 6 tuntia yhteen menoon = herää vain kerran syömään.
Pärjää hitusen paremmin masullaan kannatellen päätä, mutta vielä kaipaa siinä hieman treeniä.
Viihtyy jo paremmin sitterissä.
Kasvaa ihan just ulos Vaavi-sängystä, nyyh. Se on ollut niin kätevä!
Sai ekan rotarokotteen ja pysyi melko sivuoireettomana. Noin 4 päivää rokotteesta pulautti pari kertaa massiivisesti ja oli viikon verran ehkä hitusen väsyneempi
Tällä viikolla päästään maitoaltistuskokeeseen sairaalalle. Altistus tehdään kaksoissokkona. Saadaan nyt sitten ainakin selvyys lehmänmaitoallergiasta. Maidoton korvike on kyllä 6 viikon käytön perusteella sopinut tosi hyvin ja vauva on pitkälti vaivaton ja tyytyväinen pallukka.
Poika sai nimen nimiäisissä ja adoptiohommat ovat käynnistyneet.
Poika...
Hymyili ensimmäisiä kertoja 4 viikon iässä.
Noin 6 viikon iässä alkoi imeskelemään käsiään.
Aloitti kunnon höpöttämisen ja jokeltelun 6 viikon iässä ja samalla kiinnostui enemmän seuraamaan meidän kasvoja. Ensimmäisenä toimitteli meille "HÖÖ!" ja siitä saikin lempinimen Herra Höö.
Alkoi 8 viikon iässä nostamaan päätä eteenpäin kohti varpaita esim. turvakaukalossa istuessaan.
Kiinnostui 8 viikon ikäisenä myös värikkäistä leluista. Hän tuijottelee, hihkuu ja yrittää kädellä tavoitella ja tarttua leluihin.
Tuo 8 viikon iässä myös käsiä yhteen keskilinjaan.
Tunnistaa jokseenkin iltarutiinit ennen nukkumaan menoa ja nukahtaa omaan pinnasänkyynsä itsekseen hyvän yön toivottelujen ja soittorasiaseremonian jälkeen.
Nukkuu yöllä noin 6 tuntia yhteen menoon = herää vain kerran syömään.
Pärjää hitusen paremmin masullaan kannatellen päätä, mutta vielä kaipaa siinä hieman treeniä.
Viihtyy jo paremmin sitterissä.
Kasvaa ihan just ulos Vaavi-sängystä, nyyh. Se on ollut niin kätevä!
Sai ekan rotarokotteen ja pysyi melko sivuoireettomana. Noin 4 päivää rokotteesta pulautti pari kertaa massiivisesti ja oli viikon verran ehkä hitusen väsyneempi
Tällä viikolla päästään maitoaltistuskokeeseen sairaalalle. Altistus tehdään kaksoissokkona. Saadaan nyt sitten ainakin selvyys lehmänmaitoallergiasta. Maidoton korvike on kyllä 6 viikon käytön perusteella sopinut tosi hyvin ja vauva on pitkälti vaivaton ja tyytyväinen pallukka.
torstai 7. kesäkuuta 2018
Kuukauden ikäinen
Tänään poikamme on jo kuukauden ikäinen. Hän on kasvanut kovasti, hän on 5,3 kg ja pituudeltaan ainakin 56 cm. Olemme osittain siirtyneet 50/56 koon vaatteista 62. Vaippakoko alkaa olla jo kolmosen puolella Libero Newborn -merkillä.
Vatsavaivoja on ollut enää vähäisissä määrin. Lehmänmaitoallergisen korvike on tuonut ehkä muutosta elämään ja korvikkeen määrää ollaan saatu vähennettyä puoleen entisestä eli tissimaitotilanne on parantunut ja poika pysyy hetkittäin pelkästään silläkin ihan tyytyväisenä. D-vitamiini+maitohappobakteeritippa laitettiin vielä kokeilun vuoksi vaihtoon, eli Fiilus vaihtui vesipohjaiseen Jekovitiin ja maitohappobakteereja hän saapi nyt Gefilus-nimisenä jauheena maitoon sekoitettuna. Jotenkin meille tuli tuntuma, että öljypohjaisen tipan jälkeen huudettiin enemmän. Cuplaton vaihdettiin myös Disflatyyliin, koska tarvis annostella vähemmän kertoja päivässä ja se tuntui myös toimivan ilmavaivoihin vähän paremmin. Röyhtäytystä priorisoidaan myös edelleen.
Poika on hyvin eläväliikkeinen ja hän saattaa kääntyä jo selältä kyljelleen nukkumaan. Vaavi-sänky alkaa olla kapean puoleinen, kun vauva ojenteleen kovasti raajoja ja jumppailee. Välillä tuli itku, kun käsi tai jalka vähän jäi huonosti pinnojen väliin ja sänkyyn täytyi sitten ommella reunapehmuste. Pinnasänky onkin nyt alkanut olla huippusuosikki! Siellä on lääniä jumppailla ja heilutella ja kääntyillä ja ottaa päikkärit. Unipesä on jäänyt aikalailla käyttämättä, vaikka siinäkin pötköttely hänelle kelpasi. Vaavi-sänkyä on ollut niin helppo siirrellä paikasta toiseen ja se on ollut just siksi eniten käytössä.
Kävelyheijaste ollaan saatu esiin ja keskilinjaa on reenattu sillee, että siinä pysytään jo hienosti. Katsekontakti pysyy myös hyvin ja hymyjäkin ollaan saatu tällä viikolla. Kätensä poika jokseenkin älysi kolmannen viikon aikana. Lääke ja vitamiinitippoja on annettu muovilusikalla ja kun se lähestyy suuta, alkaa kova käsillä sätkiminen ja pään kääntely. Ilmeisesti ei mitään suosikkihommaa muiden litkujen kuin maidon saanti suuhun :) Myös tutti huitaistaan välillä kädellä pois suusta tai torjutaan sen laittaminen suuhun. Jäntevyyttä pojalla on vielä ja ollaan tehty th:n ohjeistamana mm. kippurasylittelyjä, jolloin kuulemma jännitykset helpottavat selässä. Poikanen viihtyy kivasti myös lattialla leikkimaton päällä selällään meidän touhuja katsellen ja välillä hän pääsee myös mahalleen kokeilemaan pään kannattelua. Sitteriä kokeiltiin pari kertaa, mutta hän ei jostain syystä silloin oikein viihtynyt siinä. Täytyy taas kokeilla uudelleen, jos se kelpaisikin pienen tauon jälkeen :)
Vatsavaivoja on ollut enää vähäisissä määrin. Lehmänmaitoallergisen korvike on tuonut ehkä muutosta elämään ja korvikkeen määrää ollaan saatu vähennettyä puoleen entisestä eli tissimaitotilanne on parantunut ja poika pysyy hetkittäin pelkästään silläkin ihan tyytyväisenä. D-vitamiini+maitohappobakteeritippa laitettiin vielä kokeilun vuoksi vaihtoon, eli Fiilus vaihtui vesipohjaiseen Jekovitiin ja maitohappobakteereja hän saapi nyt Gefilus-nimisenä jauheena maitoon sekoitettuna. Jotenkin meille tuli tuntuma, että öljypohjaisen tipan jälkeen huudettiin enemmän. Cuplaton vaihdettiin myös Disflatyyliin, koska tarvis annostella vähemmän kertoja päivässä ja se tuntui myös toimivan ilmavaivoihin vähän paremmin. Röyhtäytystä priorisoidaan myös edelleen.
Poika on hyvin eläväliikkeinen ja hän saattaa kääntyä jo selältä kyljelleen nukkumaan. Vaavi-sänky alkaa olla kapean puoleinen, kun vauva ojenteleen kovasti raajoja ja jumppailee. Välillä tuli itku, kun käsi tai jalka vähän jäi huonosti pinnojen väliin ja sänkyyn täytyi sitten ommella reunapehmuste. Pinnasänky onkin nyt alkanut olla huippusuosikki! Siellä on lääniä jumppailla ja heilutella ja kääntyillä ja ottaa päikkärit. Unipesä on jäänyt aikalailla käyttämättä, vaikka siinäkin pötköttely hänelle kelpasi. Vaavi-sänkyä on ollut niin helppo siirrellä paikasta toiseen ja se on ollut just siksi eniten käytössä.
Kävelyheijaste ollaan saatu esiin ja keskilinjaa on reenattu sillee, että siinä pysytään jo hienosti. Katsekontakti pysyy myös hyvin ja hymyjäkin ollaan saatu tällä viikolla. Kätensä poika jokseenkin älysi kolmannen viikon aikana. Lääke ja vitamiinitippoja on annettu muovilusikalla ja kun se lähestyy suuta, alkaa kova käsillä sätkiminen ja pään kääntely. Ilmeisesti ei mitään suosikkihommaa muiden litkujen kuin maidon saanti suuhun :) Myös tutti huitaistaan välillä kädellä pois suusta tai torjutaan sen laittaminen suuhun. Jäntevyyttä pojalla on vielä ja ollaan tehty th:n ohjeistamana mm. kippurasylittelyjä, jolloin kuulemma jännitykset helpottavat selässä. Poikanen viihtyy kivasti myös lattialla leikkimaton päällä selällään meidän touhuja katsellen ja välillä hän pääsee myös mahalleen kokeilemaan pään kannattelua. Sitteriä kokeiltiin pari kertaa, mutta hän ei jostain syystä silloin oikein viihtynyt siinä. Täytyy taas kokeilla uudelleen, jos se kelpaisikin pienen tauon jälkeen :)
lauantai 26. toukokuuta 2018
Vaativa alku
Tuttisopan keitto alkoi noin viikon jälkeen kyllästyttää. Liedellä on porhaltanut päivittäin kolme kattilaa täyttä höyryä auringon kuumaksi paahtamassa asunnossa tuttipullojuttuja ja univaje on painanut silmää ja hetkisen ajatusharhailun tuloksena on yrittänyt arpoa, että milloin se kattila nro 3 alkoikaan kiehua.
Paras hankinta after baby on ehdottomasti Philips Aventin pöydän päällä nököttävä steriloija, joka säästää aikaa ja rasittaa erinomaisen vähäisissä määrin aivotoimintaa. Romut koneeseen, tilkka vettä ja virrat päälle. Eikä tarvi vahtimista!
Poika on temperamenttinen ja vaativainen. Näin kuvailin häntä terveydenhoitajan kotikäynnillä. Silloin vauvapallo makoili tyytyväisenä sylissä ja th hymyili vieressä pahaa-aavistamattomana. Noottia tuli painon noususta, joka olikin lähes tuplat per viikko, kuin mitä kuulemma tarvisi olla. Korvikkeen määrää piti laskea ja viikon päähän varattiin aikaa painokontrolliin. Myös kävelyheijaste oli "laiskaa", toisin sanoen se ei tullut esiin, vaikka kuinka yritettiin. Hoitaja sai myös huutokonsertin aikaan näyttämällä eri kantoasentoja, miten keskilinjassa pysymistä saisi treenattua. Poika vetää selkää kaarelle taakse päin itkiessään ja sen vuoksi myös lempi-imetysasentonikin olivat täysin vääriä, koska pojan niska jäykistyy tai asento provosoi kaarelle vetämistä. Lyhyesti sanottuna täystyöllistettyyn vauva-arkeen vielä muutama stressinpoikanen lisää ja yksi ehkä entistä tyytymättömämpi vauva.
Tuuti 1 oli meillä kotiutuessa eka korvike, jota kokeiltiin. Sitten kokeiltiinkin vaihtaa Nan pro 1, koska tuntui siltä, että ehkä Tuuti aiheuttaakin masuvaivoja. Ja ilmaa piisaa, joten myös Cuplaton päätyi päiväohjelmaan mukaan. Ja sitten se th vielä suositteli Nutrilonin sakeuttajaa korvikkeeseen, koska pulautuksia tulee. Näillä pyöriteltiin päiviä muutama kasaan vauvan itkiessä aamupäivät ja illat suoraa huutoa äitien parveillessa ympärillä tehden kaiken keksimänsä ruokinnasta vaipan vaihtoon ja kylvystä hytkyttelyyn. Sitten lähti soitto lastenlääkärin ajanvaraukseen.
Lastenlääkärillä käynti valoi äiteihin uskoa. Pojalle Nutrilon Pepti ykköstä tissievään lisänä, jos tarvii. Ja painosta ei kannattais stressata, kyllä se nousu tasaantuu. Ja sitten soitellaan viikon päästä, miten menee masuvaivojen kanssa. Kotona päätettiin olla ottamatta liian vakavasti kaikkia niitä terveydenhoitajan sanomisia. Jos imetysasento nro 1 oli hänestä huono, mutta kun se toimii parhaiten just etenkin yösyötössä, nii aion sitä vielä käyttää ja päivällä sitten niitä muita.
Kulmakarvat pomppasi kattoon Prisman eväshyllyllä. Jo on hintaa Nutrilon pepti 1:llä! Silmät skannaa vastaavia vaihtoehtoja. Ei ole. Purkki koriin ja nöyränä kassalle. Toivottavasti on käypäistä. P. S. 15 min on pitkä aina valmistella jauhekorvikkeesta juotavaa settiä kärsimättömän poikasen vaatiessa ruokaa suoraa huutoa vieressä. Keitä vesi, jäähdytä 40 asteiseksi, lisää jauhe, sekoita, tarkista lämpötila käden päällä ja pullo suuhun. Ah, hiljaisuus.
Day 3 Nutrilon pepti ykköstä. Ilmaa rupsutellaan, vaikka röyhtäytykseen panostetaan ja Cuplatonia tiputellaan. Välillä poikaa itkettää aamupäivällä ja välillä saadaan iltahuudot, joku päivä sekä että. On konsertit toki vähän rauhoittuneet ja lyhentyneet. Kippurasylittely saa pojan huutamaan naama punaisena ja niska hiessä. Poika yrittää vääntää selän väärälle "banaanille" vaikka väkisin. Viisikiloisella on voimaa ja meillä lempeää päättäväisyyttä.
Meidän poika, suloisin ja pöhköin tissinnokkija <3 Seuraa katseella ja kuuntelee äitien juttuja otsa kurtussa, tarkkaan. Suosikkijutut: ykkösenä ruoka, sitten tulee valojen ja varjojen leikki, ulkopäikkärit vaunuissa ja autoilu turvaistuimessa. Suosikkivärit musta ja punainen. Sylikissa jo syntyessään. Meille rakas :)
Paras hankinta after baby on ehdottomasti Philips Aventin pöydän päällä nököttävä steriloija, joka säästää aikaa ja rasittaa erinomaisen vähäisissä määrin aivotoimintaa. Romut koneeseen, tilkka vettä ja virrat päälle. Eikä tarvi vahtimista!
Poika on temperamenttinen ja vaativainen. Näin kuvailin häntä terveydenhoitajan kotikäynnillä. Silloin vauvapallo makoili tyytyväisenä sylissä ja th hymyili vieressä pahaa-aavistamattomana. Noottia tuli painon noususta, joka olikin lähes tuplat per viikko, kuin mitä kuulemma tarvisi olla. Korvikkeen määrää piti laskea ja viikon päähän varattiin aikaa painokontrolliin. Myös kävelyheijaste oli "laiskaa", toisin sanoen se ei tullut esiin, vaikka kuinka yritettiin. Hoitaja sai myös huutokonsertin aikaan näyttämällä eri kantoasentoja, miten keskilinjassa pysymistä saisi treenattua. Poika vetää selkää kaarelle taakse päin itkiessään ja sen vuoksi myös lempi-imetysasentonikin olivat täysin vääriä, koska pojan niska jäykistyy tai asento provosoi kaarelle vetämistä. Lyhyesti sanottuna täystyöllistettyyn vauva-arkeen vielä muutama stressinpoikanen lisää ja yksi ehkä entistä tyytymättömämpi vauva.
Tuuti 1 oli meillä kotiutuessa eka korvike, jota kokeiltiin. Sitten kokeiltiinkin vaihtaa Nan pro 1, koska tuntui siltä, että ehkä Tuuti aiheuttaakin masuvaivoja. Ja ilmaa piisaa, joten myös Cuplaton päätyi päiväohjelmaan mukaan. Ja sitten se th vielä suositteli Nutrilonin sakeuttajaa korvikkeeseen, koska pulautuksia tulee. Näillä pyöriteltiin päiviä muutama kasaan vauvan itkiessä aamupäivät ja illat suoraa huutoa äitien parveillessa ympärillä tehden kaiken keksimänsä ruokinnasta vaipan vaihtoon ja kylvystä hytkyttelyyn. Sitten lähti soitto lastenlääkärin ajanvaraukseen.
Lastenlääkärillä käynti valoi äiteihin uskoa. Pojalle Nutrilon Pepti ykköstä tissievään lisänä, jos tarvii. Ja painosta ei kannattais stressata, kyllä se nousu tasaantuu. Ja sitten soitellaan viikon päästä, miten menee masuvaivojen kanssa. Kotona päätettiin olla ottamatta liian vakavasti kaikkia niitä terveydenhoitajan sanomisia. Jos imetysasento nro 1 oli hänestä huono, mutta kun se toimii parhaiten just etenkin yösyötössä, nii aion sitä vielä käyttää ja päivällä sitten niitä muita.
Kulmakarvat pomppasi kattoon Prisman eväshyllyllä. Jo on hintaa Nutrilon pepti 1:llä! Silmät skannaa vastaavia vaihtoehtoja. Ei ole. Purkki koriin ja nöyränä kassalle. Toivottavasti on käypäistä. P. S. 15 min on pitkä aina valmistella jauhekorvikkeesta juotavaa settiä kärsimättömän poikasen vaatiessa ruokaa suoraa huutoa vieressä. Keitä vesi, jäähdytä 40 asteiseksi, lisää jauhe, sekoita, tarkista lämpötila käden päällä ja pullo suuhun. Ah, hiljaisuus.
Day 3 Nutrilon pepti ykköstä. Ilmaa rupsutellaan, vaikka röyhtäytykseen panostetaan ja Cuplatonia tiputellaan. Välillä poikaa itkettää aamupäivällä ja välillä saadaan iltahuudot, joku päivä sekä että. On konsertit toki vähän rauhoittuneet ja lyhentyneet. Kippurasylittely saa pojan huutamaan naama punaisena ja niska hiessä. Poika yrittää vääntää selän väärälle "banaanille" vaikka väkisin. Viisikiloisella on voimaa ja meillä lempeää päättäväisyyttä.
Meidän poika, suloisin ja pöhköin tissinnokkija <3 Seuraa katseella ja kuuntelee äitien juttuja otsa kurtussa, tarkkaan. Suosikkijutut: ykkösenä ruoka, sitten tulee valojen ja varjojen leikki, ulkopäikkärit vaunuissa ja autoilu turvaistuimessa. Suosikkivärit musta ja punainen. Sylikissa jo syntyessään. Meille rakas :)
maanantai 14. toukokuuta 2018
Meidän poika
Ihana poikamme syntyi viikko sitten käynnistyksellä rv41+1. Hän oli huikeat 4,6 kg ja 53 cm!
Viime sunnuntaina rv41+0 suuntasimme yliaikaiskontrollikäynnille sairaalalle ja siellä lääkäri huomasi ultratessa, että lapsivettä oli normaalia vähemmän ja hän suositteli synnytyksen käynnistystä heti samana päivänä, koska kohdun suukin oli jo 3 cm auki. Pääsin sitten osastolle ja aloitettiin homma Cytotecillä ja seuraavana päivänä päästiin aamusta synnytyssaliin jatkamaan oksitosiinitipalla. Kohdun suu lähti aukeamaan kunnolla vasta kipupiikin jälkeen. Kivunlievityksinä käytin tosiaan pääsääntöisesti Tens-laitetta supistusten aikana ja sain lopulta myös Oxanestin ja epiduraalin. Ponnistusvaihe sujui kätilön mukaan kuin oppikirjassa. Ilman ongelmia ei kuitenkaan selvitty. Ponnistusvaiheen lopussa supistukset jäivät liian lyhyiksi ja niitä buustattiin laittamalla oksitosiinit tappiin. Mulla nousi synnytyksessä myös kuume ja lapsivesi oli vihreä. Oli onni, että synnytys päätettiin käynnistää eikä jääty odottelemaan!
Päästyämme osastolle vaimo kiinnitti huomiota seuraavana päivänä siihen, kun vauva hengitti hyvin tiheästi niin, että maha ihan heilui. Poika oli myös kovin käsittelyarka ja parkui täyttä kurkkua hyvin herkästi. Pääsimme käymään lastenlääkärillä, joka määräsi verikokeet ja niistä paljastui, että crp oli tosi koholla ja poika pitää siirtää vastasyntyneiden osastolle antibioottihoitoon. Päivä päivältä hän voi paremmin ja lopulta tulehdusarvot laski normaaliin. Äitienpäivänä saimme hänet vihdoin kotiin<3
Rankka viikko takana, mutta selvisimme! Nyt harjoitellaan vauva-arkea ja keitellään tuttisoppaa. Imetyshommat eivät mene ihan nappiin, poika kun olikin varsinainen härkänen, jolla on myös ison miehen nälkä! Maito ei mulla riitä ja ilman lisämaitoa poikaressu känisi nälkäänsä vajaa tunnin välein nukkumatta juuri yhtään. Kotona mennään omalla maidolla ja sitte korviketta vielä päälle ja ukkeli pysyy tyytyväisenä :)
Viime sunnuntaina rv41+0 suuntasimme yliaikaiskontrollikäynnille sairaalalle ja siellä lääkäri huomasi ultratessa, että lapsivettä oli normaalia vähemmän ja hän suositteli synnytyksen käynnistystä heti samana päivänä, koska kohdun suukin oli jo 3 cm auki. Pääsin sitten osastolle ja aloitettiin homma Cytotecillä ja seuraavana päivänä päästiin aamusta synnytyssaliin jatkamaan oksitosiinitipalla. Kohdun suu lähti aukeamaan kunnolla vasta kipupiikin jälkeen. Kivunlievityksinä käytin tosiaan pääsääntöisesti Tens-laitetta supistusten aikana ja sain lopulta myös Oxanestin ja epiduraalin. Ponnistusvaihe sujui kätilön mukaan kuin oppikirjassa. Ilman ongelmia ei kuitenkaan selvitty. Ponnistusvaiheen lopussa supistukset jäivät liian lyhyiksi ja niitä buustattiin laittamalla oksitosiinit tappiin. Mulla nousi synnytyksessä myös kuume ja lapsivesi oli vihreä. Oli onni, että synnytys päätettiin käynnistää eikä jääty odottelemaan!
Päästyämme osastolle vaimo kiinnitti huomiota seuraavana päivänä siihen, kun vauva hengitti hyvin tiheästi niin, että maha ihan heilui. Poika oli myös kovin käsittelyarka ja parkui täyttä kurkkua hyvin herkästi. Pääsimme käymään lastenlääkärillä, joka määräsi verikokeet ja niistä paljastui, että crp oli tosi koholla ja poika pitää siirtää vastasyntyneiden osastolle antibioottihoitoon. Päivä päivältä hän voi paremmin ja lopulta tulehdusarvot laski normaaliin. Äitienpäivänä saimme hänet vihdoin kotiin<3
Rankka viikko takana, mutta selvisimme! Nyt harjoitellaan vauva-arkea ja keitellään tuttisoppaa. Imetyshommat eivät mene ihan nappiin, poika kun olikin varsinainen härkänen, jolla on myös ison miehen nälkä! Maito ei mulla riitä ja ilman lisämaitoa poikaressu känisi nälkäänsä vajaa tunnin välein nukkumatta juuri yhtään. Kotona mennään omalla maidolla ja sitte korviketta vielä päälle ja ukkeli pysyy tyytyväisenä :)
sunnuntai 29. huhtikuuta 2018
Laskettu päivä
Tänään olisi laskettu aika, mutta edelleen kovin paksusti täällä voidaan yhtenä osana. Tällä viikolla alkoi myös se raastava tulevien isovanhempien tarkistussoittorumba: soitellaan ja kysellään säästä ym. ja samalla että mitkäs on tuntemukset nyt. Piti jo toppuutella, että kyllä me sitten ilmoitamme, kun poika on saapunut!
Viikolla parina päivänä Nyyttis piti myöhäisillalla sellaiset pitkän kaavan möyrinnät, että ei oo sellaisia aikoihin ollut. Nukkumaanmenosta ei meinannut tulla silloin mitään, koska heti kun veti kyljelleen, alkoi mieletön häärääminen ja potkuttelu. Eilen taas oli niin hiljaista, että piti ensimmäistä kertaa tarkistella kyljellään liikelaskennalla meininkejä vaahtokarkkiläjän saattelemana. Tänään ollut taas ihan perusaktiivinen pönkäyspäivä.
Sadesuojaprobleemakin ratkesi ja PikkuPiian sadesuoja sopi täydellisesti Britaxin vaunukoppaan ja vaikutti muutenkin toimivalta. Nyt vaan puuttuu enää itse kyytiläinen!
Ensi viikolla taas neuvolakäynnille rv 40+4. Oma arvaukseni on, että poika saapuu 40+5 ja vaimo arveli jopa 41+3, mutta katsotaan nyt miten pitkään hän pitää meitä jännityksessä.
- Maru 40+0
Viikolla parina päivänä Nyyttis piti myöhäisillalla sellaiset pitkän kaavan möyrinnät, että ei oo sellaisia aikoihin ollut. Nukkumaanmenosta ei meinannut tulla silloin mitään, koska heti kun veti kyljelleen, alkoi mieletön häärääminen ja potkuttelu. Eilen taas oli niin hiljaista, että piti ensimmäistä kertaa tarkistella kyljellään liikelaskennalla meininkejä vaahtokarkkiläjän saattelemana. Tänään ollut taas ihan perusaktiivinen pönkäyspäivä.
Sadesuojaprobleemakin ratkesi ja PikkuPiian sadesuoja sopi täydellisesti Britaxin vaunukoppaan ja vaikutti muutenkin toimivalta. Nyt vaan puuttuu enää itse kyytiläinen!
Ensi viikolla taas neuvolakäynnille rv 40+4. Oma arvaukseni on, että poika saapuu 40+5 ja vaimo arveli jopa 41+3, mutta katsotaan nyt miten pitkään hän pitää meitä jännityksessä.
- Maru 40+0
tiistai 24. huhtikuuta 2018
Viimeisiä viedään
Viimeisiä raskausviikkoja eletään, eikä vielä ole ollut merkkejä synnytyksen käynnistymisestä. Nyyttis viihtyy masussa hyvin ja viimeöinä pitänyt myös omaa hieputusshowta. Tänä aamuna huomasin tukisukkia jalkaan kiskoessani, että hän on hieputtanut nyt kroppansa oikeasta kyljestä keskemmälle ja painaa nyt pyllyllä suoraan kylkiluihin niin, ettei sukan pukemisesta meinannut tulla istualteen oikein mitään. Liikkeet ovat olleet nyt noin puolitoista viikkoa selvästi maltillisempia ja hitaampia kuin aiemmin. Nyyttis on siellä kasvanut ja tila käy pienemmäksi :)
Meitä on muutamia viikkoja hämmentänyt mahasta kuuluva Nips -ääni. Se muistuttaa vähän sitä, kun vaikka rannetta tai nilkkaa pyörittää ja ilmeisesti nivelsiteet napsahtaa, mutta mahasta kuuluva ääni on huomattavasti hiljaisempi. Ensin luulin kuulevani omiani, mutta sitten vaimokin kuuli sen vieressä istuessaan. Nips kuuluu vain silloin tällöin ja Nyyttiksen ollessa liikkeessä. Terveydenhoitaja hämmentyi totaalisesti kertoessani neuvolassa Nips -äänestä ja ei kuulemma aiemmin ollut kuullutkaan sellaisesta. Asiaa googleteltuani huomasin, että joillakin muillakin oli kuitenkin kuulunut napsumista mahasta ja syy ei sen kummemmin ollut selvinnyt.
Viime hetken heräteostoksina olemme ostaneet vielä sitterin ja leikkimaton lelukaarilla, kun sellaiset bongasimme sopuhintaan käytettyinä. Ajateltiin hankkia ne vähän myöhemmin, mutta tuli sopivat eteen, niin otimme nekin jo varastoon. Ainoa päänvaivaa aiheuttanut puuttuva asia on oikeastaan vain sadesuoja vaunukopalle. Kokeilimme jo Britaxin omaa versiota, mutta se ei käytännössä ollut niin kätevä kuin ajateltiin ja laatukin hintaan nähden huonohko. Sitten kokeiltiin PikkuPiian yhdistelmävaunun sadesuojaa, joka oli muuten jees, mutta se ei tuohon Britaxin koppaan oikein istunut tarpeeksi hyvin, että olisi suojannut riittävästi. PikkuPiialla on ilmeisesti erikseen suoja myös vaunukopalle, jota aateltiin seuraavaksi kokeilla. Vinkkejä otetaan myös vastaan :)
- Maru 39+2
Meitä on muutamia viikkoja hämmentänyt mahasta kuuluva Nips -ääni. Se muistuttaa vähän sitä, kun vaikka rannetta tai nilkkaa pyörittää ja ilmeisesti nivelsiteet napsahtaa, mutta mahasta kuuluva ääni on huomattavasti hiljaisempi. Ensin luulin kuulevani omiani, mutta sitten vaimokin kuuli sen vieressä istuessaan. Nips kuuluu vain silloin tällöin ja Nyyttiksen ollessa liikkeessä. Terveydenhoitaja hämmentyi totaalisesti kertoessani neuvolassa Nips -äänestä ja ei kuulemma aiemmin ollut kuullutkaan sellaisesta. Asiaa googleteltuani huomasin, että joillakin muillakin oli kuitenkin kuulunut napsumista mahasta ja syy ei sen kummemmin ollut selvinnyt.
Viime hetken heräteostoksina olemme ostaneet vielä sitterin ja leikkimaton lelukaarilla, kun sellaiset bongasimme sopuhintaan käytettyinä. Ajateltiin hankkia ne vähän myöhemmin, mutta tuli sopivat eteen, niin otimme nekin jo varastoon. Ainoa päänvaivaa aiheuttanut puuttuva asia on oikeastaan vain sadesuoja vaunukopalle. Kokeilimme jo Britaxin omaa versiota, mutta se ei käytännössä ollut niin kätevä kuin ajateltiin ja laatukin hintaan nähden huonohko. Sitten kokeiltiin PikkuPiian yhdistelmävaunun sadesuojaa, joka oli muuten jees, mutta se ei tuohon Britaxin koppaan oikein istunut tarpeeksi hyvin, että olisi suojannut riittävästi. PikkuPiialla on ilmeisesti erikseen suoja myös vaunukopalle, jota aateltiin seuraavaksi kokeilla. Vinkkejä otetaan myös vastaan :)
- Maru 39+2
sunnuntai 8. huhtikuuta 2018
Täysiaikaisuus, check!
Tänään kääntyi rv 37+0 eli enää kolmisen viikkoa laskettuun aikaan! Saa nähdä saammeko viettää vappua kahdestaan munkkeja napostellen, synnärillä vai jo Nyyttistä ihmetellen. Toivottavasti hän saapuisi ennen äitienpäivää, niin voisimme jo tänä vuonna juhlistaa sitäkin.
Nyt vielä hieman nautiskelemme seesteisestä yhteisestä ajasta ilman kiireitä.
Neuvolassa kävimme taas viikolla ja kaikki on edelleenkin hyvin. Paljon juteltiin jo synnytyksestä, imetyksestä ja vauvanhoidosta terveydenhoitajan kanssa. Sf-mitta oli tällä kertaa hieman keskikäyrän yläpuolella, Hb kaikeksi yllätykseksi 130 ja verenpaine myös normaali. Nyyttis on tunnustelujen perusteella jo kivasti raivotarjonnassa. Sykkeet olivat keskimäärin 130 paikkeilla. Seuraava käynti sovittiin vasta parin viikon päähän.
Sairaalakassin pakkaamisesta inspiroiduin viime viikonloppuna. Nyyttikselle pakattiin kotiintulovaatteet pienen valinnanvaran kanssa, koska ei noista sääolosuhteista voi olla aina varma. Viime vapunpäivänäkin meillä satoi räntää... Itselle yritin pakata vaan ihan ne tarpeellisimmat jutut. Meiltä ei oo sairaalalle kovin pitkää matkaa, joten täydennystä voi aina hakea.
Olo on ollut viime aikoina kohtuullisen hyvä. Kiteytettynä väsyttää, kolottaa ja närästää, mutta niiden kanssa on tullut toistaiseksi ihan hyvin toimeen. Onneksi ei kuitenkaan enää töissä tarvitse olla! Nyyttis myllää vielä kovasti masussa ja välillä puskee niin kovasti, että tulee melkein masusta läpi! Tai siltä se ainakin tuntuu ja näyttää. Katsotaan millainen "pikku-pönkääjä" sieltä saadaan käsiimme <3
- Maru 37+0
(Kuvat: Oppi&Ilo - Vauvavuoden rakkaimmat hetket)
Neuvolassa kävimme taas viikolla ja kaikki on edelleenkin hyvin. Paljon juteltiin jo synnytyksestä, imetyksestä ja vauvanhoidosta terveydenhoitajan kanssa. Sf-mitta oli tällä kertaa hieman keskikäyrän yläpuolella, Hb kaikeksi yllätykseksi 130 ja verenpaine myös normaali. Nyyttis on tunnustelujen perusteella jo kivasti raivotarjonnassa. Sykkeet olivat keskimäärin 130 paikkeilla. Seuraava käynti sovittiin vasta parin viikon päähän.
Sairaalakassin pakkaamisesta inspiroiduin viime viikonloppuna. Nyyttikselle pakattiin kotiintulovaatteet pienen valinnanvaran kanssa, koska ei noista sääolosuhteista voi olla aina varma. Viime vapunpäivänäkin meillä satoi räntää... Itselle yritin pakata vaan ihan ne tarpeellisimmat jutut. Meiltä ei oo sairaalalle kovin pitkää matkaa, joten täydennystä voi aina hakea.
Olo on ollut viime aikoina kohtuullisen hyvä. Kiteytettynä väsyttää, kolottaa ja närästää, mutta niiden kanssa on tullut toistaiseksi ihan hyvin toimeen. Onneksi ei kuitenkaan enää töissä tarvitse olla! Nyyttis myllää vielä kovasti masussa ja välillä puskee niin kovasti, että tulee melkein masusta läpi! Tai siltä se ainakin tuntuu ja näyttää. Katsotaan millainen "pikku-pönkääjä" sieltä saadaan käsiimme <3
- Maru 37+0
(Kuvat: Oppi&Ilo - Vauvavuoden rakkaimmat hetket)
sunnuntai 25. maaliskuuta 2018
Maaliskuu kuulumisia
Aina mä vaan ihmettelen tätä samaa, että kyllä tämä aika vaan menee niin nopeesti. Tänään olen sovelluksen mukaan ollut lähes 250 päivää raskaana ja laskettuun aikaan enää vähän päälle 30 päivää. Äitiyslomalla oon ollut nyt viikon verran ja en mä oikein osaa vaan olla. Koko ajan puuhailemassa jotakin.
Työkaverit ihanasti muisti minua jäädessäni lomille ja sain Nyyttikselle virkatun pehmo-otuksen ja kudotun villahaalarin. Arvostan just eniten kaikkia ite tehtyjä juttuja, niissä on kivasti sitä omaa persoonallisuutta. :) Oli niin outoa jäädä pois töistä ja vähän haikeetakin, mutta eiköhän tähän uuteen arkeen vielä totu!
Meillä alkaa olla kaikki perusjutut aikalailla valmiina Nyyttistä varten. Puuttuu vain yksittäisiä pikkujuttuja. Vaatteet on valmiiksi jo laitettu, mutta ainakin pinnis pitäisi vielä laitella kuntoon.
Neuvolassa käytiin taas viikolla ja eipä siellä mitään sen ihmeempää tapahtunut, mittailtiin vaan arvoja. Verenpaine ihan perus, painoa tullut nyt 12 kg, sf-mitta keskikäyrällä 30,5 cm ja Nyyttiksen syke 147. Oon huomannut, että aamuisin mun sormien nivelet ovat jotenki aluksi tosi jäykät ja arat. Turvottelua on jaloissa edelleen iltaisin, jos oon ollut paljon seisaalla tai liikkeellä. Niin ja lonkat kipeytyy, jos on paljon liikkeellä esim. lähtee kaupoille kierteleen muutamaksi tunniksi. Hassuinta myös, että raskausarvet keskittyy juuri tuonne reisien ulkosyrjälle. Masussa mulla ei vielä oo yhtään jälkiä, mutta vielähän niitäkin saattaa keretä tulla tässä viimeisen kuukauden aikana. :D
Päivittäin me ihmetellään Nyyttiksen voimistuvaa möyrintää masussa. Maha heiluu ja tutisee välillä tosi kovastikin. Eilen bongasimme aika varmasti nyt sen, että hänellä oli hikka. Hän on siellä jalat ylöspäin vasemmalle ja pää on siellä jossain ilmeisesti jo raivotarjonnassa alhaalla. Välillä se kova möykkääminen masussa tuntuu ihan jo huonolta, mutta tiedetään ainakin se, että eloa on ja voimat kasvaa niinkuin pitääkin.
Vaimo tykkää jutella Nyyttikselle masun läpi lempeästi ja aina silloin meidän pöhkö koirakin havahtuu uniltaan ja tulee katsomaan, että puhutaanko hänelle vai kenelle. Se välillä ihan hätääntyy, käyskentelee ja piippailee, kun ei kiinnitetäkään siihen huomiota vaan hypistellään mun masua. :D Näen silmissäni sen kuitenkin "vartioimassa" tulevaisuudessa sisällä Nyyttiksen lähellä tämän unta. Lapset on parasta mitä koira tietää, tai ainakin heti ruoan ja lenkin jälkeen!
- Maru 35+0
Työkaverit ihanasti muisti minua jäädessäni lomille ja sain Nyyttikselle virkatun pehmo-otuksen ja kudotun villahaalarin. Arvostan just eniten kaikkia ite tehtyjä juttuja, niissä on kivasti sitä omaa persoonallisuutta. :) Oli niin outoa jäädä pois töistä ja vähän haikeetakin, mutta eiköhän tähän uuteen arkeen vielä totu!
Meillä alkaa olla kaikki perusjutut aikalailla valmiina Nyyttistä varten. Puuttuu vain yksittäisiä pikkujuttuja. Vaatteet on valmiiksi jo laitettu, mutta ainakin pinnis pitäisi vielä laitella kuntoon.
Neuvolassa käytiin taas viikolla ja eipä siellä mitään sen ihmeempää tapahtunut, mittailtiin vaan arvoja. Verenpaine ihan perus, painoa tullut nyt 12 kg, sf-mitta keskikäyrällä 30,5 cm ja Nyyttiksen syke 147. Oon huomannut, että aamuisin mun sormien nivelet ovat jotenki aluksi tosi jäykät ja arat. Turvottelua on jaloissa edelleen iltaisin, jos oon ollut paljon seisaalla tai liikkeellä. Niin ja lonkat kipeytyy, jos on paljon liikkeellä esim. lähtee kaupoille kierteleen muutamaksi tunniksi. Hassuinta myös, että raskausarvet keskittyy juuri tuonne reisien ulkosyrjälle. Masussa mulla ei vielä oo yhtään jälkiä, mutta vielähän niitäkin saattaa keretä tulla tässä viimeisen kuukauden aikana. :D
Päivittäin me ihmetellään Nyyttiksen voimistuvaa möyrintää masussa. Maha heiluu ja tutisee välillä tosi kovastikin. Eilen bongasimme aika varmasti nyt sen, että hänellä oli hikka. Hän on siellä jalat ylöspäin vasemmalle ja pää on siellä jossain ilmeisesti jo raivotarjonnassa alhaalla. Välillä se kova möykkääminen masussa tuntuu ihan jo huonolta, mutta tiedetään ainakin se, että eloa on ja voimat kasvaa niinkuin pitääkin.
Vaimo tykkää jutella Nyyttikselle masun läpi lempeästi ja aina silloin meidän pöhkö koirakin havahtuu uniltaan ja tulee katsomaan, että puhutaanko hänelle vai kenelle. Se välillä ihan hätääntyy, käyskentelee ja piippailee, kun ei kiinnitetäkään siihen huomiota vaan hypistellään mun masua. :D Näen silmissäni sen kuitenkin "vartioimassa" tulevaisuudessa sisällä Nyyttiksen lähellä tämän unta. Lapset on parasta mitä koira tietää, tai ainakin heti ruoan ja lenkin jälkeen!
- Maru 35+0
perjantai 23. helmikuuta 2018
Helmikuu kuulumisia
Helmikuu on hujahtanut kohta ohi seesteisissä merkeissä. Sairausloman jälkeen olen ollut taas töissä, mutta tällä viikolla alkoi olla taas vetämätön olo mm. yöheräilyjen takia, että hain vähän lääkäriltä lepolomaa loppuviikon. Nyt olisi enää kolme viikkoa töitä ennen äitiyslomaa!
Meillä oli pinniksen kanssa hieman säätöä. Tilasimme siis verkkokaupasta sängyn, joka tuotiin hienosti kotiin asti, mutta kun sitten avattiin paketti, niin pöh, kaikki kasausruuvit ym. pikkusälä puuttuivat pakkauksesta. Noh, saatiin ne ruuvit sit viikon kuluessa kirjeenä kotiin jälkikäteen asiasta reklamoituamme. Lähdettiin kasaamaan sänkyä ja kun se oli valmis, totesimme, että eipä ollutkaan kyseinen malli oikein tukeva ja laatu ei kyllä kohdannut hinnan kanssa. Laskettavan laidan mekanismikin takkusi niin, että sänkyä piti ränkätä melkein ilmassa, että laidan sai ala-asennosta ylös. Joten purettiin koko romu ja palautettiin.
Oltiin jonkun aikaa epätoivoisessa tilassa sänkyasian kanssa, mutta sitten torin sivulle ponnahti ilmoitus täydelliseltä vaikuttavasta melkein käyttämättömästä pinniksestä. Kävimme tarkistamassa paikan päällä, miltä vaikuttaa ja tehtiin kaupat. Sänky oli tukeva laskettavasta laidasta huolimatta, mekanismi toimi sutjakkaasti ja kunto uutta vastaava. Huh, sänkyasia ratkaistu! Vielä kun osaisi kasata puretun version taas jaloilleen ja ilman ohjetta :D
Perhevalmennuksetkin tuli tuossa käytyä ja ne eivät oikein vastanneet odotuksia. Toiselta valmennuskerralta, johon menin yksin, lähdin pois kesken. Ideana oli kierrellä erilaisilla pisteillä puolison/parin kanssa ja keskustella siinä aiheeseen liittyvistä asioista, joita olivat vauvanhoito, perheen jaksaminen, liikunta ja ruokavalio, parisuhde jne. Yhdellä pisteellä piti hoitaa vauvanukkea ja siinä kului aikaa noin 15-20 min/pari. Mulla ei kauaa mennyt, kun kiersin pisteet, vaikka yritin hitaasti perehtyä lippulappusiinkin. Odottelin sitten siihen vauvanhoitopisteelle pääsyä sellaiset 45 min, jonka jälkeen paloi kärsimättömät hormonikäämit ja lähdin kotiin. Päähän iski siinä puolen tunnin odottelun jälkeen visio siitä, mitä kaikkea hyödyllistä olisin voinut tehdä esim. kotona siinä ajassa, kun olin odotellut turhaan siellä, että pääsen hoitamaan vauvanukkea.
Toisella kerralla oli esimerkkiperhe 3kk ikäisen vauvan kanssa kertomassa omia kokemuksiaan raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan ensimmäisitä kuukausista. Siitä nyt sai vähän enemmän irti käytännön vinkkejä omaankin käyttöön. Imetysvalmennus on ens kuulla ja toivottavasti se vastaisi enemmän odotuksia.
Eilen oli jälleen neuvola ja meillä oli nyt ensimmäinen käynti uudella terveydenhoitajalla. Muutimme joulukuussa, niin meillä tosiaan vaihtui neuvola ja terveydenhoitaja. Käynnillä kyseltiin kuulumisia ja ensimmäistä kertaa puhuttiin myös painosta ja herkuttelusta. Painoa tullut tällä hetkellä 11 kg. Ohjeeksi sain, että herkkupäivä vaan kerran viikossa :D
Sf-mitta oli 28 cm ja keskikäyrällä mennään edelleen sen suhteen. Nyyttiksen syke oli 140. Hän on edelleen erittäin virkeä möykkääjä eikä liikelaskentaa ole toistaiseksi vielä tarvinnut tehdä :)
- Maru 30+5
Meillä oli pinniksen kanssa hieman säätöä. Tilasimme siis verkkokaupasta sängyn, joka tuotiin hienosti kotiin asti, mutta kun sitten avattiin paketti, niin pöh, kaikki kasausruuvit ym. pikkusälä puuttuivat pakkauksesta. Noh, saatiin ne ruuvit sit viikon kuluessa kirjeenä kotiin jälkikäteen asiasta reklamoituamme. Lähdettiin kasaamaan sänkyä ja kun se oli valmis, totesimme, että eipä ollutkaan kyseinen malli oikein tukeva ja laatu ei kyllä kohdannut hinnan kanssa. Laskettavan laidan mekanismikin takkusi niin, että sänkyä piti ränkätä melkein ilmassa, että laidan sai ala-asennosta ylös. Joten purettiin koko romu ja palautettiin.
Oltiin jonkun aikaa epätoivoisessa tilassa sänkyasian kanssa, mutta sitten torin sivulle ponnahti ilmoitus täydelliseltä vaikuttavasta melkein käyttämättömästä pinniksestä. Kävimme tarkistamassa paikan päällä, miltä vaikuttaa ja tehtiin kaupat. Sänky oli tukeva laskettavasta laidasta huolimatta, mekanismi toimi sutjakkaasti ja kunto uutta vastaava. Huh, sänkyasia ratkaistu! Vielä kun osaisi kasata puretun version taas jaloilleen ja ilman ohjetta :D
Perhevalmennuksetkin tuli tuossa käytyä ja ne eivät oikein vastanneet odotuksia. Toiselta valmennuskerralta, johon menin yksin, lähdin pois kesken. Ideana oli kierrellä erilaisilla pisteillä puolison/parin kanssa ja keskustella siinä aiheeseen liittyvistä asioista, joita olivat vauvanhoito, perheen jaksaminen, liikunta ja ruokavalio, parisuhde jne. Yhdellä pisteellä piti hoitaa vauvanukkea ja siinä kului aikaa noin 15-20 min/pari. Mulla ei kauaa mennyt, kun kiersin pisteet, vaikka yritin hitaasti perehtyä lippulappusiinkin. Odottelin sitten siihen vauvanhoitopisteelle pääsyä sellaiset 45 min, jonka jälkeen paloi kärsimättömät hormonikäämit ja lähdin kotiin. Päähän iski siinä puolen tunnin odottelun jälkeen visio siitä, mitä kaikkea hyödyllistä olisin voinut tehdä esim. kotona siinä ajassa, kun olin odotellut turhaan siellä, että pääsen hoitamaan vauvanukkea.
Toisella kerralla oli esimerkkiperhe 3kk ikäisen vauvan kanssa kertomassa omia kokemuksiaan raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan ensimmäisitä kuukausista. Siitä nyt sai vähän enemmän irti käytännön vinkkejä omaankin käyttöön. Imetysvalmennus on ens kuulla ja toivottavasti se vastaisi enemmän odotuksia.
Eilen oli jälleen neuvola ja meillä oli nyt ensimmäinen käynti uudella terveydenhoitajalla. Muutimme joulukuussa, niin meillä tosiaan vaihtui neuvola ja terveydenhoitaja. Käynnillä kyseltiin kuulumisia ja ensimmäistä kertaa puhuttiin myös painosta ja herkuttelusta. Painoa tullut tällä hetkellä 11 kg. Ohjeeksi sain, että herkkupäivä vaan kerran viikossa :D
Sf-mitta oli 28 cm ja keskikäyrällä mennään edelleen sen suhteen. Nyyttiksen syke oli 140. Hän on edelleen erittäin virkeä möykkääjä eikä liikelaskentaa ole toistaiseksi vielä tarvinnut tehdä :)
- Maru 30+5
torstai 25. tammikuuta 2018
Sokerirasitusta ja saikkua
Soittelin uudelleen neuvolaan näistä painoarvio + kohdunsuu huolista seuraavana päivänä, kun olin lääkärillä käynyt. Neuvoloiden puhelinvaihteessa sattui olemaan oma terveydenhoitajamme, joka kuunteli mukavasti murheeni ja järkeili painoarvioasiankin niin, ettei sitä tarvinnut jäädä enempää murehtimaan. SF-mitta oli mulla kuitenkin ollut 24 cm, eli tosi hyvä viikkoihin nähden. SF-mittaa lääkäri ei ollut neuvolakorttiin mulle jostain syystä edes käynnillä lisäillyt, nii piti sekin siinä tiedustella ja kirjata ite ylös.. -_-
Terkka kuitenkin huolestui kanssani siitä, että kohdunsuu oli pehmentynyt jo tässä vaiheessa ja sitten kun lääkäri oli vielä merkinnyt kohdunkaulan pituudeksi epämääräiset >2cm, nii päätettiin kuitenkin, että varaan lääkärille ajan ja käyn tarkistuttamassa tilanteen uudemman kerran. Mulla on siis myös niitä kiristyksiä ja kipuja tullut rasituksessa masuun ja joskus myös ihan istuminen tekee epämukavan kiristävän olon. Noh, tilanne todettiin kuitenkin ihan rauhalliseksi, mutta saikkua sain silti puoltoista viikkoa, että nyt enemmän lepäilyä ja vähemmän touhaamista. Eli enää ei saa pömpöttää masun kanssa menemään samaan tahtiin kuin ennen :D
Sokerirasitukseen kuitenkin raahauduin tänään aamusta nälkäisenä ja valmiina vetämään mitä tahansa litkua, kunhan saa mahaan täytettä. Makuna oli sitruuna, joka poltti kurkun karrelle, mutta vetäisin juoman nälissäni kuitenkin sillee "yllättävän rivakasti". Viitisen minuuttia siinä olisi saanut lipitellä, mutta kuka nyt niin kauaa haaskaa aikaa pariin kupilliseen. Ja sitten vaan kuluttamaan aikaa ihmisiä pursuilevaan odotusaulaan. Yllättävän nopeasti pari tuntia saa kulumaan vaan olemalla ja selaamalla puhelimesta esim. kaikkee vauvahömppää. Kyllä siinä vähän närästystä yritti päälle ja suu tuntui rutikuivalta, mutta selvisin. Ja kuin nakutettuna kello 10 jälkeen alkoi ohimoita jomotella sillee, että tiesi sen yhden ainoan ja tärkeän aamukahvikupillisen olevan aikataulusta paaston takia myöhässä. Äkkiä kotiin ja pannu tulille, heti kun rasituskoitokset olivat ohi!
- Maru 26+4
Terkka kuitenkin huolestui kanssani siitä, että kohdunsuu oli pehmentynyt jo tässä vaiheessa ja sitten kun lääkäri oli vielä merkinnyt kohdunkaulan pituudeksi epämääräiset >2cm, nii päätettiin kuitenkin, että varaan lääkärille ajan ja käyn tarkistuttamassa tilanteen uudemman kerran. Mulla on siis myös niitä kiristyksiä ja kipuja tullut rasituksessa masuun ja joskus myös ihan istuminen tekee epämukavan kiristävän olon. Noh, tilanne todettiin kuitenkin ihan rauhalliseksi, mutta saikkua sain silti puoltoista viikkoa, että nyt enemmän lepäilyä ja vähemmän touhaamista. Eli enää ei saa pömpöttää masun kanssa menemään samaan tahtiin kuin ennen :D
Sokerirasitukseen kuitenkin raahauduin tänään aamusta nälkäisenä ja valmiina vetämään mitä tahansa litkua, kunhan saa mahaan täytettä. Makuna oli sitruuna, joka poltti kurkun karrelle, mutta vetäisin juoman nälissäni kuitenkin sillee "yllättävän rivakasti". Viitisen minuuttia siinä olisi saanut lipitellä, mutta kuka nyt niin kauaa haaskaa aikaa pariin kupilliseen. Ja sitten vaan kuluttamaan aikaa ihmisiä pursuilevaan odotusaulaan. Yllättävän nopeasti pari tuntia saa kulumaan vaan olemalla ja selaamalla puhelimesta esim. kaikkee vauvahömppää. Kyllä siinä vähän närästystä yritti päälle ja suu tuntui rutikuivalta, mutta selvisin. Ja kuin nakutettuna kello 10 jälkeen alkoi ohimoita jomotella sillee, että tiesi sen yhden ainoan ja tärkeän aamukahvikupillisen olevan aikataulusta paaston takia myöhässä. Äkkiä kotiin ja pannu tulille, heti kun rasituskoitokset olivat ohi!
- Maru 26+4
maanantai 22. tammikuuta 2018
Neuvolalääkäriä ja varustelua
Tänään käytiin ensimmäisen kerran virallisessa lääkärineuvolassa. Hb oli edelleen huikeat 120, vaikka välillä tuntuu, että väsähdän helposti. Verenpaine virallisesti terveydenhuollon mittaamana edelleen tasaisen alhainen. Nyyttistä vähän ultrailtiin ja otettiin mittoja reisiluusta, kropasta ja päästä. Hän oli erityisen vikkelällä tuulella, mutta mitat saatiin lääkärin mukaan kuitenkin tosi hyvin. Pää alaspäin hän viuhtoi siellä menemään. Painoarvio oli hiukan vajaa 800 g, josta saimme jälkeenpäin kotona uuden murheen, koska tarkistimme, että nyt rv 26+1 painon pitäisi olla ainakin +900 g. En tiedä tuliko nuorelle lääkärille jokin ajatuskatko vai mitä tämä merkitsee, kun vastaanotolla hän esitteli, kuinka hienosti keskikäyrällä mennään koon puolesta, vaikka painoarviohan on itseasiassa alakanttiin. Täytyy soitella uudelleen terveydenhoitajalle asiasta. Toinen asia mikä jäi vaivaamaan oli, että kohdunsuu oli hiukan pehmennyt. Lääkäri ei siihenkään kommentoinut kummempia, vaikka mulla on viime päivinä tuntunut vähän särkyjä ja kiristelyä vatsassa.
Varustelua ollaan kuitenkin harrasteltu viime aikoina, nimittäin äitiyspakkaus saapui viime viikolla. Samassa rytäkässä roudattiin kotiin myös uusi turvakaukalo isofixin kera. Valintamme osui nyt sitten siihen perus Britax primo - kaukaloon, joka sopii meiän "Klik änd gou trävel systeemiin" eikä tarvii esim. kehitellä Go nextiin mitään uusia adaptereita.
Ja sitten meille tuli uusi lipasto mm. lastentarvikkeita varten ja kerroinkohan jo, että hoitopöytäkin saatiin torin kautta. Tänään havahduin Jyskin patja ja lakana aleen ja hamstrasimme puoleen hintaan pinnikseen patjan ja muutamat aluslakanat. Nyt myös pinnis lähti tilaukseen lopulta kohteesta Verkkokauppa.com, koska pinnisasiassa tarjoustiiran pihistely-yritykset eivät tuottaneet tulosta. Meillä kun oli vähä laajemmat vaatimukset kuin saada joku-vaan-perus-setti. Pinnasängyssä pitää olla alusta laskettavissa kolmeen eri tasoon sekä laskettava laita ja mieluusti myös pyörät alla. Nämä ominaisuudet toivottavasti käytännössä kuormittavat vähemmän meidän kipeitä ja kuluneita välilevyjä. 😅
Käsityökärpänen iski viikonloppuna ja kaivoin ompelukoneen esille! Monta tuntia väkersin ja sain aikaan lopulta vaunuverhon ja vauvalle pipon. Ensikertalaiselle meinasi olla varsinainen pähkinä sirkkarenkaiden laitto, koska pakkauksessa ei ollut käyttöohjeita. Siinähän kerkesi hormonifuuruissa jo hermostua siinä määrin, että olin valmis heittämään koko sirkkapaketin roskiin. Onneksi Youtube tarjosi Sirkkarenkaiden asennus for dummies -videon ja homma lähti rullaamaan. Mitä sitä tekisikään ilman Youtubea ja opetusvideoita?? 😂
The Vaunuverho
- Maru 26+1
sunnuntai 7. tammikuuta 2018
Uusi vuosi ja vauvavalmistelut
Joulun aika humpsahti ohi ihan liian nopeasti, mutta pääsääntöisesti otimme rennosti ja söimmme hyvää ruokaa. Oli mukavaa ehtiä hengähtää vapaalla muutama päivä jouluna sekä uuden vuoden vaihteessa.
Uusia vaivoja on ilmennyt tässä jo parin viikon ajan, nimittäin jalat väsyy todella nopeasti ja kunto on huonontunut. Ylämäkeen käveltäessä meinaa virta ja happi loppua! Jalkoja särkee myös päivän päätteeksi mm. lonkista, jos on ollut paljon jalkojen päällä liikkeessä tai seisoskellut enemmän. Huomasin myös, että nilkat meinaa pikkuisen turvota päivän aikana, mutta nekin palautuu yön aikana normaaleiksi. Verenpaine on ollut onneksi tasaisen alhainen, paino vaan on noussut tähän mennessä vähän alle 10 kg. Ruoka maistuu 😁
Äitiyspakkaushakemus saatiin juuri laittaa eteenpäin Kelalle, kun saimme vihdoin käsiimme neuvolan todistuspaperin. Lastentarvikkeesta noudettiin myös tilaamamme Babybox. Siinä oli mm. jotain alennuskuponkeja, vaippoja, kolme tuttia (2x Emma ja 1x Avent) ja sitten haalarihousut. Eipä ainakaan tutteja tarvitse enää ostella! Oltiin jo aiemmin ostettu 2 kpl marketista.
Babybox - sisältöä
Joulualesta hamstrattiin myös mm. bodyja, paitoja ja housuja. Saatoimme vähän villiintyä vaatekaupoilla, kun yksittäiset perusvaatteet kustansivat vain noin 2-5€/kpl. Tuli ainakin vähäsen varastoa kartutettua, kun tähän mennessä ei olla vielä oikein mitään vaatteita Nyyttiskälle ostettu.
Netistä tilasimme myös babynestin sekä lämpöpussin ens syksyn varalle.
Turvakaukalokin laitettiin Lastentarvikkeesta tilaukseen ja haettiin kokeiluun, mutta se kaikessa hienoudessaan ei kuitenkaan vastannut meidän odotuksia. Suunnitelma oli, että kiinnitetään kaukalo pelkästään vöillä autoon, mutta kiinnittäminen oli hankalaa ja kaukalo vaikutti kiinnityksestä huolimatta kiikkerältä, joten se lähteekin palautukseen. Tilaukseen menee toisenlainen kaukalo ja ehdottomasti isofix-jalusta!
Varusteluasiat siis pinnalla täällä meillä ja koti alkaa näyttää jo kohta ihan vauvakodilta :)
- Maru 24+0
Uusia vaivoja on ilmennyt tässä jo parin viikon ajan, nimittäin jalat väsyy todella nopeasti ja kunto on huonontunut. Ylämäkeen käveltäessä meinaa virta ja happi loppua! Jalkoja särkee myös päivän päätteeksi mm. lonkista, jos on ollut paljon jalkojen päällä liikkeessä tai seisoskellut enemmän. Huomasin myös, että nilkat meinaa pikkuisen turvota päivän aikana, mutta nekin palautuu yön aikana normaaleiksi. Verenpaine on ollut onneksi tasaisen alhainen, paino vaan on noussut tähän mennessä vähän alle 10 kg. Ruoka maistuu 😁
Äitiyspakkaushakemus saatiin juuri laittaa eteenpäin Kelalle, kun saimme vihdoin käsiimme neuvolan todistuspaperin. Lastentarvikkeesta noudettiin myös tilaamamme Babybox. Siinä oli mm. jotain alennuskuponkeja, vaippoja, kolme tuttia (2x Emma ja 1x Avent) ja sitten haalarihousut. Eipä ainakaan tutteja tarvitse enää ostella! Oltiin jo aiemmin ostettu 2 kpl marketista.
Joulualesta hamstrattiin myös mm. bodyja, paitoja ja housuja. Saatoimme vähän villiintyä vaatekaupoilla, kun yksittäiset perusvaatteet kustansivat vain noin 2-5€/kpl. Tuli ainakin vähäsen varastoa kartutettua, kun tähän mennessä ei olla vielä oikein mitään vaatteita Nyyttiskälle ostettu.
Netistä tilasimme myös babynestin sekä lämpöpussin ens syksyn varalle.
Turvakaukalokin laitettiin Lastentarvikkeesta tilaukseen ja haettiin kokeiluun, mutta se kaikessa hienoudessaan ei kuitenkaan vastannut meidän odotuksia. Suunnitelma oli, että kiinnitetään kaukalo pelkästään vöillä autoon, mutta kiinnittäminen oli hankalaa ja kaukalo vaikutti kiinnityksestä huolimatta kiikkerältä, joten se lähteekin palautukseen. Tilaukseen menee toisenlainen kaukalo ja ehdottomasti isofix-jalusta!
Varusteluasiat siis pinnalla täällä meillä ja koti alkaa näyttää jo kohta ihan vauvakodilta :)
- Maru 24+0
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)