Vaativa alku

Tuttisopan keitto alkoi noin viikon jälkeen kyllästyttää. Liedellä on porhaltanut päivittäin kolme kattilaa täyttä höyryä auringon kuumaksi paahtamassa asunnossa tuttipullojuttuja ja univaje on painanut silmää ja hetkisen ajatusharhailun tuloksena on yrittänyt arpoa, että milloin se kattila nro 3 alkoikaan kiehua.
Paras hankinta after baby on ehdottomasti Philips Aventin pöydän päällä nököttävä steriloija, joka säästää aikaa ja rasittaa erinomaisen vähäisissä määrin aivotoimintaa. Romut koneeseen, tilkka vettä ja virrat päälle. Eikä tarvi vahtimista!

Poika on temperamenttinen ja vaativainen. Näin kuvailin häntä terveydenhoitajan kotikäynnillä. Silloin vauvapallo makoili tyytyväisenä sylissä ja th hymyili vieressä pahaa-aavistamattomana. Noottia tuli painon noususta, joka olikin lähes tuplat per viikko, kuin mitä kuulemma tarvisi olla. Korvikkeen määrää piti laskea ja viikon päähän varattiin aikaa painokontrolliin. Myös kävelyheijaste oli "laiskaa", toisin sanoen se ei tullut esiin, vaikka kuinka yritettiin. Hoitaja sai myös huutokonsertin aikaan näyttämällä eri kantoasentoja, miten keskilinjassa pysymistä saisi treenattua. Poika vetää selkää kaarelle taakse päin itkiessään ja sen vuoksi myös lempi-imetysasentonikin olivat täysin vääriä, koska pojan niska jäykistyy tai asento provosoi kaarelle vetämistä. Lyhyesti sanottuna täystyöllistettyyn vauva-arkeen vielä muutama stressinpoikanen lisää ja yksi ehkä entistä tyytymättömämpi vauva.

Tuuti 1 oli meillä kotiutuessa eka korvike, jota kokeiltiin. Sitten kokeiltiinkin vaihtaa Nan pro 1, koska tuntui siltä, että ehkä Tuuti aiheuttaakin masuvaivoja. Ja ilmaa piisaa, joten myös Cuplaton päätyi päiväohjelmaan mukaan. Ja sitten se th vielä suositteli Nutrilonin sakeuttajaa korvikkeeseen, koska pulautuksia tulee. Näillä pyöriteltiin päiviä muutama kasaan vauvan itkiessä aamupäivät ja illat suoraa huutoa äitien parveillessa ympärillä tehden kaiken keksimänsä ruokinnasta vaipan vaihtoon ja kylvystä hytkyttelyyn. Sitten lähti soitto lastenlääkärin ajanvaraukseen.

Lastenlääkärillä käynti valoi äiteihin uskoa. Pojalle Nutrilon Pepti ykköstä tissievään lisänä, jos tarvii. Ja painosta ei kannattais stressata, kyllä se nousu tasaantuu. Ja sitten soitellaan viikon päästä, miten menee masuvaivojen kanssa. Kotona päätettiin olla ottamatta liian vakavasti kaikkia niitä terveydenhoitajan sanomisia. Jos imetysasento nro 1 oli hänestä huono, mutta kun se toimii parhaiten just etenkin yösyötössä, nii aion sitä vielä käyttää ja päivällä sitten niitä muita.

Kulmakarvat pomppasi kattoon Prisman eväshyllyllä. Jo on hintaa Nutrilon pepti 1:llä! Silmät skannaa vastaavia vaihtoehtoja. Ei ole. Purkki koriin ja nöyränä kassalle. Toivottavasti on käypäistä. P. S. 15 min on pitkä aina valmistella jauhekorvikkeesta juotavaa settiä kärsimättömän poikasen vaatiessa ruokaa suoraa huutoa vieressä. Keitä vesi, jäähdytä 40 asteiseksi, lisää jauhe, sekoita, tarkista lämpötila käden päällä ja pullo suuhun. Ah, hiljaisuus.

Day 3 Nutrilon pepti ykköstä. Ilmaa rupsutellaan, vaikka röyhtäytykseen panostetaan ja Cuplatonia tiputellaan. Välillä poikaa itkettää aamupäivällä ja välillä saadaan iltahuudot, joku päivä sekä että. On konsertit toki vähän rauhoittuneet ja lyhentyneet.  Kippurasylittely saa pojan huutamaan naama punaisena ja niska hiessä. Poika yrittää vääntää selän väärälle "banaanille" vaikka väkisin. Viisikiloisella on voimaa ja meillä lempeää päättäväisyyttä.

Meidän poika, suloisin ja pöhköin tissinnokkija <3 Seuraa katseella ja kuuntelee äitien juttuja otsa kurtussa, tarkkaan. Suosikkijutut: ykkösenä ruoka, sitten tulee valojen ja varjojen leikki, ulkopäikkärit vaunuissa ja autoilu turvaistuimessa. Suosikkivärit musta ja punainen. Sylikissa jo syntyessään. Meille rakas :)

Meidän poika

Ihana poikamme syntyi viikko sitten käynnistyksellä rv41+1. Hän oli huikeat 4,6 kg ja 53 cm!
Viime sunnuntaina rv41+0 suuntasimme yliaikaiskontrollikäynnille sairaalalle ja siellä lääkäri huomasi ultratessa, että lapsivettä oli normaalia vähemmän ja hän suositteli synnytyksen käynnistystä heti samana päivänä, koska kohdun suukin oli jo 3 cm auki. Pääsin sitten osastolle ja aloitettiin homma Cytotecillä ja seuraavana päivänä päästiin aamusta synnytyssaliin jatkamaan oksitosiinitipalla. Kohdun suu lähti aukeamaan kunnolla vasta kipupiikin jälkeen. Kivunlievityksinä käytin tosiaan pääsääntöisesti Tens-laitetta supistusten aikana ja sain lopulta myös Oxanestin ja epiduraalin. Ponnistusvaihe sujui kätilön mukaan kuin oppikirjassa. Ilman ongelmia ei kuitenkaan selvitty.  Ponnistusvaiheen lopussa supistukset jäivät liian lyhyiksi ja niitä buustattiin laittamalla oksitosiinit tappiin. Mulla nousi synnytyksessä myös kuume ja lapsivesi oli vihreä. Oli onni, että synnytys päätettiin käynnistää eikä jääty odottelemaan!

Päästyämme osastolle vaimo kiinnitti huomiota seuraavana päivänä siihen, kun vauva hengitti hyvin tiheästi niin, että maha ihan heilui. Poika oli myös kovin käsittelyarka ja parkui täyttä kurkkua hyvin herkästi. Pääsimme käymään lastenlääkärillä, joka määräsi verikokeet ja niistä paljastui, että crp oli tosi koholla ja poika pitää siirtää vastasyntyneiden osastolle antibioottihoitoon. Päivä päivältä hän voi paremmin ja lopulta tulehdusarvot laski normaaliin.  Äitienpäivänä saimme hänet vihdoin kotiin<3

Rankka viikko takana, mutta selvisimme! Nyt harjoitellaan vauva-arkea ja keitellään tuttisoppaa. Imetyshommat eivät mene ihan nappiin, poika kun olikin varsinainen härkänen, jolla on myös ison miehen nälkä! Maito ei mulla riitä ja ilman lisämaitoa poikaressu känisi nälkäänsä vajaa tunnin välein nukkumatta juuri yhtään. Kotona mennään omalla maidolla ja sitte korviketta vielä päälle ja ukkeli pysyy tyytyväisenä :)