Viimeisiä raskausviikkoja eletään, eikä vielä ole ollut merkkejä synnytyksen käynnistymisestä. Nyyttis viihtyy masussa hyvin ja viimeöinä pitänyt myös omaa hieputusshowta. Tänä aamuna huomasin tukisukkia jalkaan kiskoessani, että hän on hieputtanut nyt kroppansa oikeasta kyljestä keskemmälle ja painaa nyt pyllyllä suoraan kylkiluihin niin, ettei sukan pukemisesta meinannut tulla istualteen oikein mitään. Liikkeet ovat olleet nyt noin puolitoista viikkoa selvästi maltillisempia ja hitaampia kuin aiemmin. Nyyttis on siellä kasvanut ja tila käy pienemmäksi :)
Meitä on muutamia viikkoja hämmentänyt mahasta kuuluva Nips -ääni. Se muistuttaa vähän sitä, kun vaikka rannetta tai nilkkaa pyörittää ja ilmeisesti nivelsiteet napsahtaa, mutta mahasta kuuluva ääni on huomattavasti hiljaisempi. Ensin luulin kuulevani omiani, mutta sitten vaimokin kuuli sen vieressä istuessaan. Nips kuuluu vain silloin tällöin ja Nyyttiksen ollessa liikkeessä. Terveydenhoitaja hämmentyi totaalisesti kertoessani neuvolassa Nips -äänestä ja ei kuulemma aiemmin ollut kuullutkaan sellaisesta. Asiaa googleteltuani huomasin, että joillakin muillakin oli kuitenkin kuulunut napsumista mahasta ja syy ei sen kummemmin ollut selvinnyt.
Viime hetken heräteostoksina olemme ostaneet vielä sitterin ja leikkimaton lelukaarilla, kun sellaiset bongasimme sopuhintaan käytettyinä. Ajateltiin hankkia ne vähän myöhemmin, mutta tuli sopivat eteen, niin otimme nekin jo varastoon. Ainoa päänvaivaa aiheuttanut puuttuva asia on oikeastaan vain sadesuoja vaunukopalle. Kokeilimme jo Britaxin omaa versiota, mutta se ei käytännössä ollut niin kätevä kuin ajateltiin ja laatukin hintaan nähden huonohko. Sitten kokeiltiin PikkuPiian yhdistelmävaunun sadesuojaa, joka oli muuten jees, mutta se ei tuohon Britaxin koppaan oikein istunut tarpeeksi hyvin, että olisi suojannut riittävästi. PikkuPiialla on ilmeisesti erikseen suoja myös vaunukopalle, jota aateltiin seuraavaksi kokeilla. Vinkkejä otetaan myös vastaan :)
- Maru 39+2
tiistai 24. huhtikuuta 2018
sunnuntai 8. huhtikuuta 2018
Täysiaikaisuus, check!
Tänään kääntyi rv 37+0 eli enää kolmisen viikkoa laskettuun aikaan! Saa nähdä saammeko viettää vappua kahdestaan munkkeja napostellen, synnärillä vai jo Nyyttistä ihmetellen. Toivottavasti hän saapuisi ennen äitienpäivää, niin voisimme jo tänä vuonna juhlistaa sitäkin.
Nyt vielä hieman nautiskelemme seesteisestä yhteisestä ajasta ilman kiireitä.
Neuvolassa kävimme taas viikolla ja kaikki on edelleenkin hyvin. Paljon juteltiin jo synnytyksestä, imetyksestä ja vauvanhoidosta terveydenhoitajan kanssa. Sf-mitta oli tällä kertaa hieman keskikäyrän yläpuolella, Hb kaikeksi yllätykseksi 130 ja verenpaine myös normaali. Nyyttis on tunnustelujen perusteella jo kivasti raivotarjonnassa. Sykkeet olivat keskimäärin 130 paikkeilla. Seuraava käynti sovittiin vasta parin viikon päähän.
Sairaalakassin pakkaamisesta inspiroiduin viime viikonloppuna. Nyyttikselle pakattiin kotiintulovaatteet pienen valinnanvaran kanssa, koska ei noista sääolosuhteista voi olla aina varma. Viime vapunpäivänäkin meillä satoi räntää... Itselle yritin pakata vaan ihan ne tarpeellisimmat jutut. Meiltä ei oo sairaalalle kovin pitkää matkaa, joten täydennystä voi aina hakea.
Olo on ollut viime aikoina kohtuullisen hyvä. Kiteytettynä väsyttää, kolottaa ja närästää, mutta niiden kanssa on tullut toistaiseksi ihan hyvin toimeen. Onneksi ei kuitenkaan enää töissä tarvitse olla! Nyyttis myllää vielä kovasti masussa ja välillä puskee niin kovasti, että tulee melkein masusta läpi! Tai siltä se ainakin tuntuu ja näyttää. Katsotaan millainen "pikku-pönkääjä" sieltä saadaan käsiimme <3
- Maru 37+0
(Kuvat: Oppi&Ilo - Vauvavuoden rakkaimmat hetket)
Neuvolassa kävimme taas viikolla ja kaikki on edelleenkin hyvin. Paljon juteltiin jo synnytyksestä, imetyksestä ja vauvanhoidosta terveydenhoitajan kanssa. Sf-mitta oli tällä kertaa hieman keskikäyrän yläpuolella, Hb kaikeksi yllätykseksi 130 ja verenpaine myös normaali. Nyyttis on tunnustelujen perusteella jo kivasti raivotarjonnassa. Sykkeet olivat keskimäärin 130 paikkeilla. Seuraava käynti sovittiin vasta parin viikon päähän.
Sairaalakassin pakkaamisesta inspiroiduin viime viikonloppuna. Nyyttikselle pakattiin kotiintulovaatteet pienen valinnanvaran kanssa, koska ei noista sääolosuhteista voi olla aina varma. Viime vapunpäivänäkin meillä satoi räntää... Itselle yritin pakata vaan ihan ne tarpeellisimmat jutut. Meiltä ei oo sairaalalle kovin pitkää matkaa, joten täydennystä voi aina hakea.
Olo on ollut viime aikoina kohtuullisen hyvä. Kiteytettynä väsyttää, kolottaa ja närästää, mutta niiden kanssa on tullut toistaiseksi ihan hyvin toimeen. Onneksi ei kuitenkaan enää töissä tarvitse olla! Nyyttis myllää vielä kovasti masussa ja välillä puskee niin kovasti, että tulee melkein masusta läpi! Tai siltä se ainakin tuntuu ja näyttää. Katsotaan millainen "pikku-pönkääjä" sieltä saadaan käsiimme <3
- Maru 37+0
(Kuvat: Oppi&Ilo - Vauvavuoden rakkaimmat hetket)
sunnuntai 25. maaliskuuta 2018
Maaliskuu kuulumisia
Aina mä vaan ihmettelen tätä samaa, että kyllä tämä aika vaan menee niin nopeesti. Tänään olen sovelluksen mukaan ollut lähes 250 päivää raskaana ja laskettuun aikaan enää vähän päälle 30 päivää. Äitiyslomalla oon ollut nyt viikon verran ja en mä oikein osaa vaan olla. Koko ajan puuhailemassa jotakin.
Työkaverit ihanasti muisti minua jäädessäni lomille ja sain Nyyttikselle virkatun pehmo-otuksen ja kudotun villahaalarin. Arvostan just eniten kaikkia ite tehtyjä juttuja, niissä on kivasti sitä omaa persoonallisuutta. :) Oli niin outoa jäädä pois töistä ja vähän haikeetakin, mutta eiköhän tähän uuteen arkeen vielä totu!
Meillä alkaa olla kaikki perusjutut aikalailla valmiina Nyyttistä varten. Puuttuu vain yksittäisiä pikkujuttuja. Vaatteet on valmiiksi jo laitettu, mutta ainakin pinnis pitäisi vielä laitella kuntoon.
Neuvolassa käytiin taas viikolla ja eipä siellä mitään sen ihmeempää tapahtunut, mittailtiin vaan arvoja. Verenpaine ihan perus, painoa tullut nyt 12 kg, sf-mitta keskikäyrällä 30,5 cm ja Nyyttiksen syke 147. Oon huomannut, että aamuisin mun sormien nivelet ovat jotenki aluksi tosi jäykät ja arat. Turvottelua on jaloissa edelleen iltaisin, jos oon ollut paljon seisaalla tai liikkeellä. Niin ja lonkat kipeytyy, jos on paljon liikkeellä esim. lähtee kaupoille kierteleen muutamaksi tunniksi. Hassuinta myös, että raskausarvet keskittyy juuri tuonne reisien ulkosyrjälle. Masussa mulla ei vielä oo yhtään jälkiä, mutta vielähän niitäkin saattaa keretä tulla tässä viimeisen kuukauden aikana. :D
Päivittäin me ihmetellään Nyyttiksen voimistuvaa möyrintää masussa. Maha heiluu ja tutisee välillä tosi kovastikin. Eilen bongasimme aika varmasti nyt sen, että hänellä oli hikka. Hän on siellä jalat ylöspäin vasemmalle ja pää on siellä jossain ilmeisesti jo raivotarjonnassa alhaalla. Välillä se kova möykkääminen masussa tuntuu ihan jo huonolta, mutta tiedetään ainakin se, että eloa on ja voimat kasvaa niinkuin pitääkin.
Vaimo tykkää jutella Nyyttikselle masun läpi lempeästi ja aina silloin meidän pöhkö koirakin havahtuu uniltaan ja tulee katsomaan, että puhutaanko hänelle vai kenelle. Se välillä ihan hätääntyy, käyskentelee ja piippailee, kun ei kiinnitetäkään siihen huomiota vaan hypistellään mun masua. :D Näen silmissäni sen kuitenkin "vartioimassa" tulevaisuudessa sisällä Nyyttiksen lähellä tämän unta. Lapset on parasta mitä koira tietää, tai ainakin heti ruoan ja lenkin jälkeen!
- Maru 35+0
Työkaverit ihanasti muisti minua jäädessäni lomille ja sain Nyyttikselle virkatun pehmo-otuksen ja kudotun villahaalarin. Arvostan just eniten kaikkia ite tehtyjä juttuja, niissä on kivasti sitä omaa persoonallisuutta. :) Oli niin outoa jäädä pois töistä ja vähän haikeetakin, mutta eiköhän tähän uuteen arkeen vielä totu!
Meillä alkaa olla kaikki perusjutut aikalailla valmiina Nyyttistä varten. Puuttuu vain yksittäisiä pikkujuttuja. Vaatteet on valmiiksi jo laitettu, mutta ainakin pinnis pitäisi vielä laitella kuntoon.
Neuvolassa käytiin taas viikolla ja eipä siellä mitään sen ihmeempää tapahtunut, mittailtiin vaan arvoja. Verenpaine ihan perus, painoa tullut nyt 12 kg, sf-mitta keskikäyrällä 30,5 cm ja Nyyttiksen syke 147. Oon huomannut, että aamuisin mun sormien nivelet ovat jotenki aluksi tosi jäykät ja arat. Turvottelua on jaloissa edelleen iltaisin, jos oon ollut paljon seisaalla tai liikkeellä. Niin ja lonkat kipeytyy, jos on paljon liikkeellä esim. lähtee kaupoille kierteleen muutamaksi tunniksi. Hassuinta myös, että raskausarvet keskittyy juuri tuonne reisien ulkosyrjälle. Masussa mulla ei vielä oo yhtään jälkiä, mutta vielähän niitäkin saattaa keretä tulla tässä viimeisen kuukauden aikana. :D
Päivittäin me ihmetellään Nyyttiksen voimistuvaa möyrintää masussa. Maha heiluu ja tutisee välillä tosi kovastikin. Eilen bongasimme aika varmasti nyt sen, että hänellä oli hikka. Hän on siellä jalat ylöspäin vasemmalle ja pää on siellä jossain ilmeisesti jo raivotarjonnassa alhaalla. Välillä se kova möykkääminen masussa tuntuu ihan jo huonolta, mutta tiedetään ainakin se, että eloa on ja voimat kasvaa niinkuin pitääkin.
Vaimo tykkää jutella Nyyttikselle masun läpi lempeästi ja aina silloin meidän pöhkö koirakin havahtuu uniltaan ja tulee katsomaan, että puhutaanko hänelle vai kenelle. Se välillä ihan hätääntyy, käyskentelee ja piippailee, kun ei kiinnitetäkään siihen huomiota vaan hypistellään mun masua. :D Näen silmissäni sen kuitenkin "vartioimassa" tulevaisuudessa sisällä Nyyttiksen lähellä tämän unta. Lapset on parasta mitä koira tietää, tai ainakin heti ruoan ja lenkin jälkeen!
- Maru 35+0
perjantai 23. helmikuuta 2018
Helmikuu kuulumisia
Helmikuu on hujahtanut kohta ohi seesteisissä merkeissä. Sairausloman jälkeen olen ollut taas töissä, mutta tällä viikolla alkoi olla taas vetämätön olo mm. yöheräilyjen takia, että hain vähän lääkäriltä lepolomaa loppuviikon. Nyt olisi enää kolme viikkoa töitä ennen äitiyslomaa!
Meillä oli pinniksen kanssa hieman säätöä. Tilasimme siis verkkokaupasta sängyn, joka tuotiin hienosti kotiin asti, mutta kun sitten avattiin paketti, niin pöh, kaikki kasausruuvit ym. pikkusälä puuttuivat pakkauksesta. Noh, saatiin ne ruuvit sit viikon kuluessa kirjeenä kotiin jälkikäteen asiasta reklamoituamme. Lähdettiin kasaamaan sänkyä ja kun se oli valmis, totesimme, että eipä ollutkaan kyseinen malli oikein tukeva ja laatu ei kyllä kohdannut hinnan kanssa. Laskettavan laidan mekanismikin takkusi niin, että sänkyä piti ränkätä melkein ilmassa, että laidan sai ala-asennosta ylös. Joten purettiin koko romu ja palautettiin.
Oltiin jonkun aikaa epätoivoisessa tilassa sänkyasian kanssa, mutta sitten torin sivulle ponnahti ilmoitus täydelliseltä vaikuttavasta melkein käyttämättömästä pinniksestä. Kävimme tarkistamassa paikan päällä, miltä vaikuttaa ja tehtiin kaupat. Sänky oli tukeva laskettavasta laidasta huolimatta, mekanismi toimi sutjakkaasti ja kunto uutta vastaava. Huh, sänkyasia ratkaistu! Vielä kun osaisi kasata puretun version taas jaloilleen ja ilman ohjetta :D
Perhevalmennuksetkin tuli tuossa käytyä ja ne eivät oikein vastanneet odotuksia. Toiselta valmennuskerralta, johon menin yksin, lähdin pois kesken. Ideana oli kierrellä erilaisilla pisteillä puolison/parin kanssa ja keskustella siinä aiheeseen liittyvistä asioista, joita olivat vauvanhoito, perheen jaksaminen, liikunta ja ruokavalio, parisuhde jne. Yhdellä pisteellä piti hoitaa vauvanukkea ja siinä kului aikaa noin 15-20 min/pari. Mulla ei kauaa mennyt, kun kiersin pisteet, vaikka yritin hitaasti perehtyä lippulappusiinkin. Odottelin sitten siihen vauvanhoitopisteelle pääsyä sellaiset 45 min, jonka jälkeen paloi kärsimättömät hormonikäämit ja lähdin kotiin. Päähän iski siinä puolen tunnin odottelun jälkeen visio siitä, mitä kaikkea hyödyllistä olisin voinut tehdä esim. kotona siinä ajassa, kun olin odotellut turhaan siellä, että pääsen hoitamaan vauvanukkea.
Toisella kerralla oli esimerkkiperhe 3kk ikäisen vauvan kanssa kertomassa omia kokemuksiaan raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan ensimmäisitä kuukausista. Siitä nyt sai vähän enemmän irti käytännön vinkkejä omaankin käyttöön. Imetysvalmennus on ens kuulla ja toivottavasti se vastaisi enemmän odotuksia.
Eilen oli jälleen neuvola ja meillä oli nyt ensimmäinen käynti uudella terveydenhoitajalla. Muutimme joulukuussa, niin meillä tosiaan vaihtui neuvola ja terveydenhoitaja. Käynnillä kyseltiin kuulumisia ja ensimmäistä kertaa puhuttiin myös painosta ja herkuttelusta. Painoa tullut tällä hetkellä 11 kg. Ohjeeksi sain, että herkkupäivä vaan kerran viikossa :D
Sf-mitta oli 28 cm ja keskikäyrällä mennään edelleen sen suhteen. Nyyttiksen syke oli 140. Hän on edelleen erittäin virkeä möykkääjä eikä liikelaskentaa ole toistaiseksi vielä tarvinnut tehdä :)
- Maru 30+5
Meillä oli pinniksen kanssa hieman säätöä. Tilasimme siis verkkokaupasta sängyn, joka tuotiin hienosti kotiin asti, mutta kun sitten avattiin paketti, niin pöh, kaikki kasausruuvit ym. pikkusälä puuttuivat pakkauksesta. Noh, saatiin ne ruuvit sit viikon kuluessa kirjeenä kotiin jälkikäteen asiasta reklamoituamme. Lähdettiin kasaamaan sänkyä ja kun se oli valmis, totesimme, että eipä ollutkaan kyseinen malli oikein tukeva ja laatu ei kyllä kohdannut hinnan kanssa. Laskettavan laidan mekanismikin takkusi niin, että sänkyä piti ränkätä melkein ilmassa, että laidan sai ala-asennosta ylös. Joten purettiin koko romu ja palautettiin.
Oltiin jonkun aikaa epätoivoisessa tilassa sänkyasian kanssa, mutta sitten torin sivulle ponnahti ilmoitus täydelliseltä vaikuttavasta melkein käyttämättömästä pinniksestä. Kävimme tarkistamassa paikan päällä, miltä vaikuttaa ja tehtiin kaupat. Sänky oli tukeva laskettavasta laidasta huolimatta, mekanismi toimi sutjakkaasti ja kunto uutta vastaava. Huh, sänkyasia ratkaistu! Vielä kun osaisi kasata puretun version taas jaloilleen ja ilman ohjetta :D
Perhevalmennuksetkin tuli tuossa käytyä ja ne eivät oikein vastanneet odotuksia. Toiselta valmennuskerralta, johon menin yksin, lähdin pois kesken. Ideana oli kierrellä erilaisilla pisteillä puolison/parin kanssa ja keskustella siinä aiheeseen liittyvistä asioista, joita olivat vauvanhoito, perheen jaksaminen, liikunta ja ruokavalio, parisuhde jne. Yhdellä pisteellä piti hoitaa vauvanukkea ja siinä kului aikaa noin 15-20 min/pari. Mulla ei kauaa mennyt, kun kiersin pisteet, vaikka yritin hitaasti perehtyä lippulappusiinkin. Odottelin sitten siihen vauvanhoitopisteelle pääsyä sellaiset 45 min, jonka jälkeen paloi kärsimättömät hormonikäämit ja lähdin kotiin. Päähän iski siinä puolen tunnin odottelun jälkeen visio siitä, mitä kaikkea hyödyllistä olisin voinut tehdä esim. kotona siinä ajassa, kun olin odotellut turhaan siellä, että pääsen hoitamaan vauvanukkea.
Toisella kerralla oli esimerkkiperhe 3kk ikäisen vauvan kanssa kertomassa omia kokemuksiaan raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan ensimmäisitä kuukausista. Siitä nyt sai vähän enemmän irti käytännön vinkkejä omaankin käyttöön. Imetysvalmennus on ens kuulla ja toivottavasti se vastaisi enemmän odotuksia.
Eilen oli jälleen neuvola ja meillä oli nyt ensimmäinen käynti uudella terveydenhoitajalla. Muutimme joulukuussa, niin meillä tosiaan vaihtui neuvola ja terveydenhoitaja. Käynnillä kyseltiin kuulumisia ja ensimmäistä kertaa puhuttiin myös painosta ja herkuttelusta. Painoa tullut tällä hetkellä 11 kg. Ohjeeksi sain, että herkkupäivä vaan kerran viikossa :D
Sf-mitta oli 28 cm ja keskikäyrällä mennään edelleen sen suhteen. Nyyttiksen syke oli 140. Hän on edelleen erittäin virkeä möykkääjä eikä liikelaskentaa ole toistaiseksi vielä tarvinnut tehdä :)
- Maru 30+5
torstai 25. tammikuuta 2018
Sokerirasitusta ja saikkua
Soittelin uudelleen neuvolaan näistä painoarvio + kohdunsuu huolista seuraavana päivänä, kun olin lääkärillä käynyt. Neuvoloiden puhelinvaihteessa sattui olemaan oma terveydenhoitajamme, joka kuunteli mukavasti murheeni ja järkeili painoarvioasiankin niin, ettei sitä tarvinnut jäädä enempää murehtimaan. SF-mitta oli mulla kuitenkin ollut 24 cm, eli tosi hyvä viikkoihin nähden. SF-mittaa lääkäri ei ollut neuvolakorttiin mulle jostain syystä edes käynnillä lisäillyt, nii piti sekin siinä tiedustella ja kirjata ite ylös.. -_-
Terkka kuitenkin huolestui kanssani siitä, että kohdunsuu oli pehmentynyt jo tässä vaiheessa ja sitten kun lääkäri oli vielä merkinnyt kohdunkaulan pituudeksi epämääräiset >2cm, nii päätettiin kuitenkin, että varaan lääkärille ajan ja käyn tarkistuttamassa tilanteen uudemman kerran. Mulla on siis myös niitä kiristyksiä ja kipuja tullut rasituksessa masuun ja joskus myös ihan istuminen tekee epämukavan kiristävän olon. Noh, tilanne todettiin kuitenkin ihan rauhalliseksi, mutta saikkua sain silti puoltoista viikkoa, että nyt enemmän lepäilyä ja vähemmän touhaamista. Eli enää ei saa pömpöttää masun kanssa menemään samaan tahtiin kuin ennen :D
Sokerirasitukseen kuitenkin raahauduin tänään aamusta nälkäisenä ja valmiina vetämään mitä tahansa litkua, kunhan saa mahaan täytettä. Makuna oli sitruuna, joka poltti kurkun karrelle, mutta vetäisin juoman nälissäni kuitenkin sillee "yllättävän rivakasti". Viitisen minuuttia siinä olisi saanut lipitellä, mutta kuka nyt niin kauaa haaskaa aikaa pariin kupilliseen. Ja sitten vaan kuluttamaan aikaa ihmisiä pursuilevaan odotusaulaan. Yllättävän nopeasti pari tuntia saa kulumaan vaan olemalla ja selaamalla puhelimesta esim. kaikkee vauvahömppää. Kyllä siinä vähän närästystä yritti päälle ja suu tuntui rutikuivalta, mutta selvisin. Ja kuin nakutettuna kello 10 jälkeen alkoi ohimoita jomotella sillee, että tiesi sen yhden ainoan ja tärkeän aamukahvikupillisen olevan aikataulusta paaston takia myöhässä. Äkkiä kotiin ja pannu tulille, heti kun rasituskoitokset olivat ohi!
- Maru 26+4
Terkka kuitenkin huolestui kanssani siitä, että kohdunsuu oli pehmentynyt jo tässä vaiheessa ja sitten kun lääkäri oli vielä merkinnyt kohdunkaulan pituudeksi epämääräiset >2cm, nii päätettiin kuitenkin, että varaan lääkärille ajan ja käyn tarkistuttamassa tilanteen uudemman kerran. Mulla on siis myös niitä kiristyksiä ja kipuja tullut rasituksessa masuun ja joskus myös ihan istuminen tekee epämukavan kiristävän olon. Noh, tilanne todettiin kuitenkin ihan rauhalliseksi, mutta saikkua sain silti puoltoista viikkoa, että nyt enemmän lepäilyä ja vähemmän touhaamista. Eli enää ei saa pömpöttää masun kanssa menemään samaan tahtiin kuin ennen :D
Sokerirasitukseen kuitenkin raahauduin tänään aamusta nälkäisenä ja valmiina vetämään mitä tahansa litkua, kunhan saa mahaan täytettä. Makuna oli sitruuna, joka poltti kurkun karrelle, mutta vetäisin juoman nälissäni kuitenkin sillee "yllättävän rivakasti". Viitisen minuuttia siinä olisi saanut lipitellä, mutta kuka nyt niin kauaa haaskaa aikaa pariin kupilliseen. Ja sitten vaan kuluttamaan aikaa ihmisiä pursuilevaan odotusaulaan. Yllättävän nopeasti pari tuntia saa kulumaan vaan olemalla ja selaamalla puhelimesta esim. kaikkee vauvahömppää. Kyllä siinä vähän närästystä yritti päälle ja suu tuntui rutikuivalta, mutta selvisin. Ja kuin nakutettuna kello 10 jälkeen alkoi ohimoita jomotella sillee, että tiesi sen yhden ainoan ja tärkeän aamukahvikupillisen olevan aikataulusta paaston takia myöhässä. Äkkiä kotiin ja pannu tulille, heti kun rasituskoitokset olivat ohi!
- Maru 26+4
maanantai 22. tammikuuta 2018
Neuvolalääkäriä ja varustelua
Tänään käytiin ensimmäisen kerran virallisessa lääkärineuvolassa. Hb oli edelleen huikeat 120, vaikka välillä tuntuu, että väsähdän helposti. Verenpaine virallisesti terveydenhuollon mittaamana edelleen tasaisen alhainen. Nyyttistä vähän ultrailtiin ja otettiin mittoja reisiluusta, kropasta ja päästä. Hän oli erityisen vikkelällä tuulella, mutta mitat saatiin lääkärin mukaan kuitenkin tosi hyvin. Pää alaspäin hän viuhtoi siellä menemään. Painoarvio oli hiukan vajaa 800 g, josta saimme jälkeenpäin kotona uuden murheen, koska tarkistimme, että nyt rv 26+1 painon pitäisi olla ainakin +900 g. En tiedä tuliko nuorelle lääkärille jokin ajatuskatko vai mitä tämä merkitsee, kun vastaanotolla hän esitteli, kuinka hienosti keskikäyrällä mennään koon puolesta, vaikka painoarviohan on itseasiassa alakanttiin. Täytyy soitella uudelleen terveydenhoitajalle asiasta. Toinen asia mikä jäi vaivaamaan oli, että kohdunsuu oli hiukan pehmennyt. Lääkäri ei siihenkään kommentoinut kummempia, vaikka mulla on viime päivinä tuntunut vähän särkyjä ja kiristelyä vatsassa.
Varustelua ollaan kuitenkin harrasteltu viime aikoina, nimittäin äitiyspakkaus saapui viime viikolla. Samassa rytäkässä roudattiin kotiin myös uusi turvakaukalo isofixin kera. Valintamme osui nyt sitten siihen perus Britax primo - kaukaloon, joka sopii meiän "Klik änd gou trävel systeemiin" eikä tarvii esim. kehitellä Go nextiin mitään uusia adaptereita.
Ja sitten meille tuli uusi lipasto mm. lastentarvikkeita varten ja kerroinkohan jo, että hoitopöytäkin saatiin torin kautta. Tänään havahduin Jyskin patja ja lakana aleen ja hamstrasimme puoleen hintaan pinnikseen patjan ja muutamat aluslakanat. Nyt myös pinnis lähti tilaukseen lopulta kohteesta Verkkokauppa.com, koska pinnisasiassa tarjoustiiran pihistely-yritykset eivät tuottaneet tulosta. Meillä kun oli vähä laajemmat vaatimukset kuin saada joku-vaan-perus-setti. Pinnasängyssä pitää olla alusta laskettavissa kolmeen eri tasoon sekä laskettava laita ja mieluusti myös pyörät alla. Nämä ominaisuudet toivottavasti käytännössä kuormittavat vähemmän meidän kipeitä ja kuluneita välilevyjä. 😅
Käsityökärpänen iski viikonloppuna ja kaivoin ompelukoneen esille! Monta tuntia väkersin ja sain aikaan lopulta vaunuverhon ja vauvalle pipon. Ensikertalaiselle meinasi olla varsinainen pähkinä sirkkarenkaiden laitto, koska pakkauksessa ei ollut käyttöohjeita. Siinähän kerkesi hormonifuuruissa jo hermostua siinä määrin, että olin valmis heittämään koko sirkkapaketin roskiin. Onneksi Youtube tarjosi Sirkkarenkaiden asennus for dummies -videon ja homma lähti rullaamaan. Mitä sitä tekisikään ilman Youtubea ja opetusvideoita?? 😂
The Vaunuverho
- Maru 26+1
sunnuntai 7. tammikuuta 2018
Uusi vuosi ja vauvavalmistelut
Joulun aika humpsahti ohi ihan liian nopeasti, mutta pääsääntöisesti otimme rennosti ja söimmme hyvää ruokaa. Oli mukavaa ehtiä hengähtää vapaalla muutama päivä jouluna sekä uuden vuoden vaihteessa.
Uusia vaivoja on ilmennyt tässä jo parin viikon ajan, nimittäin jalat väsyy todella nopeasti ja kunto on huonontunut. Ylämäkeen käveltäessä meinaa virta ja happi loppua! Jalkoja särkee myös päivän päätteeksi mm. lonkista, jos on ollut paljon jalkojen päällä liikkeessä tai seisoskellut enemmän. Huomasin myös, että nilkat meinaa pikkuisen turvota päivän aikana, mutta nekin palautuu yön aikana normaaleiksi. Verenpaine on ollut onneksi tasaisen alhainen, paino vaan on noussut tähän mennessä vähän alle 10 kg. Ruoka maistuu 😁
Äitiyspakkaushakemus saatiin juuri laittaa eteenpäin Kelalle, kun saimme vihdoin käsiimme neuvolan todistuspaperin. Lastentarvikkeesta noudettiin myös tilaamamme Babybox. Siinä oli mm. jotain alennuskuponkeja, vaippoja, kolme tuttia (2x Emma ja 1x Avent) ja sitten haalarihousut. Eipä ainakaan tutteja tarvitse enää ostella! Oltiin jo aiemmin ostettu 2 kpl marketista.
Babybox - sisältöä
Joulualesta hamstrattiin myös mm. bodyja, paitoja ja housuja. Saatoimme vähän villiintyä vaatekaupoilla, kun yksittäiset perusvaatteet kustansivat vain noin 2-5€/kpl. Tuli ainakin vähäsen varastoa kartutettua, kun tähän mennessä ei olla vielä oikein mitään vaatteita Nyyttiskälle ostettu.
Netistä tilasimme myös babynestin sekä lämpöpussin ens syksyn varalle.
Turvakaukalokin laitettiin Lastentarvikkeesta tilaukseen ja haettiin kokeiluun, mutta se kaikessa hienoudessaan ei kuitenkaan vastannut meidän odotuksia. Suunnitelma oli, että kiinnitetään kaukalo pelkästään vöillä autoon, mutta kiinnittäminen oli hankalaa ja kaukalo vaikutti kiinnityksestä huolimatta kiikkerältä, joten se lähteekin palautukseen. Tilaukseen menee toisenlainen kaukalo ja ehdottomasti isofix-jalusta!
Varusteluasiat siis pinnalla täällä meillä ja koti alkaa näyttää jo kohta ihan vauvakodilta :)
- Maru 24+0
Uusia vaivoja on ilmennyt tässä jo parin viikon ajan, nimittäin jalat väsyy todella nopeasti ja kunto on huonontunut. Ylämäkeen käveltäessä meinaa virta ja happi loppua! Jalkoja särkee myös päivän päätteeksi mm. lonkista, jos on ollut paljon jalkojen päällä liikkeessä tai seisoskellut enemmän. Huomasin myös, että nilkat meinaa pikkuisen turvota päivän aikana, mutta nekin palautuu yön aikana normaaleiksi. Verenpaine on ollut onneksi tasaisen alhainen, paino vaan on noussut tähän mennessä vähän alle 10 kg. Ruoka maistuu 😁
Äitiyspakkaushakemus saatiin juuri laittaa eteenpäin Kelalle, kun saimme vihdoin käsiimme neuvolan todistuspaperin. Lastentarvikkeesta noudettiin myös tilaamamme Babybox. Siinä oli mm. jotain alennuskuponkeja, vaippoja, kolme tuttia (2x Emma ja 1x Avent) ja sitten haalarihousut. Eipä ainakaan tutteja tarvitse enää ostella! Oltiin jo aiemmin ostettu 2 kpl marketista.
Joulualesta hamstrattiin myös mm. bodyja, paitoja ja housuja. Saatoimme vähän villiintyä vaatekaupoilla, kun yksittäiset perusvaatteet kustansivat vain noin 2-5€/kpl. Tuli ainakin vähäsen varastoa kartutettua, kun tähän mennessä ei olla vielä oikein mitään vaatteita Nyyttiskälle ostettu.
Netistä tilasimme myös babynestin sekä lämpöpussin ens syksyn varalle.
Turvakaukalokin laitettiin Lastentarvikkeesta tilaukseen ja haettiin kokeiluun, mutta se kaikessa hienoudessaan ei kuitenkaan vastannut meidän odotuksia. Suunnitelma oli, että kiinnitetään kaukalo pelkästään vöillä autoon, mutta kiinnittäminen oli hankalaa ja kaukalo vaikutti kiinnityksestä huolimatta kiikkerältä, joten se lähteekin palautukseen. Tilaukseen menee toisenlainen kaukalo ja ehdottomasti isofix-jalusta!
Varusteluasiat siis pinnalla täällä meillä ja koti alkaa näyttää jo kohta ihan vauvakodilta :)
- Maru 24+0
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)