Helmikuu kuulumisia

Helmikuu on hujahtanut kohta ohi seesteisissä merkeissä. Sairausloman jälkeen olen ollut taas töissä, mutta tällä viikolla alkoi olla taas vetämätön olo mm. yöheräilyjen takia, että hain vähän lääkäriltä lepolomaa loppuviikon. Nyt olisi enää kolme viikkoa töitä ennen äitiyslomaa!

Meillä oli pinniksen kanssa hieman säätöä. Tilasimme siis verkkokaupasta sängyn, joka tuotiin hienosti kotiin asti, mutta kun sitten avattiin paketti, niin pöh, kaikki kasausruuvit ym. pikkusälä puuttuivat pakkauksesta. Noh, saatiin ne ruuvit sit viikon kuluessa kirjeenä kotiin jälkikäteen asiasta reklamoituamme. Lähdettiin kasaamaan sänkyä ja kun se oli valmis, totesimme, että eipä ollutkaan kyseinen malli oikein tukeva ja laatu ei kyllä kohdannut hinnan kanssa. Laskettavan laidan mekanismikin takkusi niin, että sänkyä piti ränkätä melkein ilmassa, että laidan sai ala-asennosta ylös. Joten purettiin koko romu ja palautettiin.
Oltiin jonkun aikaa epätoivoisessa tilassa sänkyasian kanssa, mutta sitten torin sivulle ponnahti ilmoitus täydelliseltä vaikuttavasta melkein käyttämättömästä pinniksestä. Kävimme tarkistamassa paikan päällä, miltä vaikuttaa ja tehtiin kaupat. Sänky oli tukeva laskettavasta laidasta huolimatta, mekanismi toimi sutjakkaasti ja kunto uutta vastaava. Huh, sänkyasia ratkaistu! Vielä kun osaisi kasata puretun version taas jaloilleen ja ilman ohjetta :D

Perhevalmennuksetkin tuli tuossa käytyä ja ne eivät oikein vastanneet odotuksia. Toiselta valmennuskerralta, johon menin yksin, lähdin pois kesken. Ideana oli kierrellä erilaisilla pisteillä puolison/parin kanssa ja keskustella siinä aiheeseen liittyvistä asioista, joita olivat vauvanhoito, perheen jaksaminen, liikunta ja ruokavalio, parisuhde jne. Yhdellä pisteellä piti hoitaa vauvanukkea ja siinä kului aikaa noin 15-20 min/pari. Mulla ei kauaa mennyt, kun kiersin pisteet, vaikka yritin hitaasti perehtyä lippulappusiinkin. Odottelin sitten siihen vauvanhoitopisteelle pääsyä sellaiset 45 min, jonka jälkeen paloi kärsimättömät hormonikäämit ja lähdin kotiin. Päähän iski siinä puolen tunnin odottelun jälkeen visio siitä, mitä kaikkea hyödyllistä olisin voinut tehdä esim. kotona siinä ajassa, kun olin odotellut turhaan siellä, että pääsen hoitamaan vauvanukkea.
Toisella kerralla oli esimerkkiperhe 3kk ikäisen vauvan kanssa kertomassa omia kokemuksiaan raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan ensimmäisitä kuukausista. Siitä nyt sai vähän enemmän irti käytännön vinkkejä omaankin käyttöön. Imetysvalmennus on ens kuulla ja toivottavasti se vastaisi enemmän odotuksia.

Eilen oli jälleen neuvola ja meillä oli nyt ensimmäinen käynti uudella terveydenhoitajalla. Muutimme joulukuussa, niin meillä tosiaan vaihtui neuvola ja terveydenhoitaja. Käynnillä kyseltiin kuulumisia ja ensimmäistä kertaa puhuttiin myös painosta ja herkuttelusta. Painoa tullut tällä hetkellä 11 kg. Ohjeeksi sain, että herkkupäivä vaan kerran viikossa :D
Sf-mitta oli 28 cm ja keskikäyrällä mennään edelleen sen suhteen. Nyyttiksen syke oli 140. Hän on edelleen erittäin virkeä möykkääjä eikä liikelaskentaa ole toistaiseksi vielä tarvinnut tehdä :)

- Maru 30+5

Sokerirasitusta ja saikkua

Soittelin uudelleen neuvolaan näistä painoarvio + kohdunsuu huolista seuraavana päivänä, kun olin lääkärillä käynyt. Neuvoloiden puhelinvaihteessa sattui olemaan oma terveydenhoitajamme, joka kuunteli mukavasti murheeni ja järkeili painoarvioasiankin niin, ettei sitä tarvinnut jäädä enempää murehtimaan. SF-mitta oli mulla kuitenkin ollut 24 cm, eli tosi hyvä viikkoihin nähden. SF-mittaa lääkäri ei ollut neuvolakorttiin mulle jostain syystä edes käynnillä lisäillyt, nii piti sekin siinä tiedustella ja kirjata ite ylös..  -_-
Terkka kuitenkin huolestui kanssani siitä, että kohdunsuu oli pehmentynyt jo tässä vaiheessa ja sitten kun lääkäri oli vielä merkinnyt kohdunkaulan pituudeksi epämääräiset >2cm, nii päätettiin kuitenkin, että varaan lääkärille ajan ja käyn tarkistuttamassa tilanteen uudemman kerran. Mulla on siis myös niitä kiristyksiä ja kipuja tullut rasituksessa masuun ja joskus myös ihan istuminen tekee epämukavan kiristävän olon. Noh, tilanne todettiin kuitenkin ihan rauhalliseksi, mutta saikkua sain silti puoltoista viikkoa, että nyt enemmän lepäilyä ja vähemmän touhaamista. Eli enää ei saa pömpöttää masun kanssa menemään samaan tahtiin kuin ennen :D

Sokerirasitukseen kuitenkin raahauduin tänään aamusta nälkäisenä ja valmiina vetämään mitä tahansa litkua, kunhan saa mahaan täytettä. Makuna oli sitruuna, joka poltti kurkun karrelle, mutta vetäisin juoman nälissäni kuitenkin sillee "yllättävän rivakasti". Viitisen minuuttia siinä olisi saanut lipitellä, mutta kuka nyt niin kauaa haaskaa aikaa pariin kupilliseen. Ja sitten vaan kuluttamaan aikaa ihmisiä pursuilevaan odotusaulaan. Yllättävän nopeasti pari tuntia saa kulumaan vaan olemalla ja selaamalla puhelimesta esim. kaikkee vauvahömppää. Kyllä siinä vähän närästystä yritti päälle ja suu tuntui rutikuivalta, mutta selvisin. Ja kuin nakutettuna kello 10 jälkeen alkoi ohimoita jomotella sillee, että tiesi sen yhden ainoan ja tärkeän aamukahvikupillisen olevan aikataulusta paaston takia myöhässä. Äkkiä kotiin ja pannu tulille, heti kun rasituskoitokset olivat ohi!

- Maru 26+4

Neuvolalääkäriä ja varustelua

Tänään käytiin ensimmäisen kerran virallisessa lääkärineuvolassa. Hb oli edelleen huikeat 120, vaikka välillä tuntuu, että väsähdän helposti. Verenpaine virallisesti terveydenhuollon mittaamana edelleen tasaisen alhainen. Nyyttistä vähän ultrailtiin ja otettiin mittoja reisiluusta, kropasta ja päästä. Hän oli erityisen vikkelällä tuulella, mutta mitat saatiin lääkärin mukaan kuitenkin tosi hyvin. Pää alaspäin hän viuhtoi siellä menemään. Painoarvio oli hiukan vajaa 800 g, josta saimme jälkeenpäin kotona uuden murheen, koska tarkistimme, että nyt rv 26+1 painon pitäisi olla ainakin +900 g. En tiedä tuliko nuorelle lääkärille jokin ajatuskatko vai mitä tämä merkitsee, kun vastaanotolla hän esitteli, kuinka hienosti keskikäyrällä mennään koon puolesta, vaikka painoarviohan on itseasiassa alakanttiin. Täytyy soitella uudelleen terveydenhoitajalle asiasta. Toinen asia mikä jäi vaivaamaan oli, että kohdunsuu oli hiukan pehmennyt. Lääkäri ei siihenkään kommentoinut kummempia, vaikka mulla on viime päivinä tuntunut vähän särkyjä ja kiristelyä vatsassa.

Varustelua ollaan kuitenkin harrasteltu viime aikoina, nimittäin äitiyspakkaus saapui viime viikolla. Samassa rytäkässä roudattiin kotiin myös uusi turvakaukalo isofixin kera. Valintamme osui nyt sitten siihen perus Britax primo - kaukaloon, joka sopii meiän "Klik änd gou trävel systeemiin" eikä tarvii esim. kehitellä Go nextiin mitään uusia adaptereita. 

Ja sitten meille tuli uusi lipasto mm. lastentarvikkeita varten ja kerroinkohan jo, että hoitopöytäkin saatiin torin kautta. Tänään havahduin Jyskin patja ja lakana aleen ja hamstrasimme puoleen hintaan pinnikseen patjan ja muutamat aluslakanat. Nyt myös pinnis lähti tilaukseen lopulta kohteesta Verkkokauppa.com, koska pinnisasiassa tarjoustiiran pihistely-yritykset eivät tuottaneet tulosta. Meillä kun oli vähä laajemmat vaatimukset kuin saada joku-vaan-perus-setti. Pinnasängyssä pitää olla alusta laskettavissa kolmeen eri tasoon sekä laskettava laita ja mieluusti myös pyörät alla. Nämä ominaisuudet toivottavasti käytännössä kuormittavat vähemmän meidän kipeitä ja kuluneita välilevyjä. 😅

Käsityökärpänen iski viikonloppuna ja kaivoin ompelukoneen esille! Monta tuntia väkersin ja sain aikaan lopulta vaunuverhon ja vauvalle pipon. Ensikertalaiselle meinasi olla varsinainen pähkinä sirkkarenkaiden laitto, koska pakkauksessa ei ollut käyttöohjeita. Siinähän kerkesi hormonifuuruissa jo hermostua siinä määrin, että olin valmis heittämään koko sirkkapaketin roskiin. Onneksi Youtube tarjosi Sirkkarenkaiden asennus for dummies -videon ja homma lähti rullaamaan. Mitä sitä tekisikään ilman Youtubea ja opetusvideoita?? 😂

The Vaunuverho

- Maru 26+1

Uusi vuosi ja vauvavalmistelut

Joulun aika humpsahti ohi ihan liian nopeasti, mutta pääsääntöisesti otimme rennosti ja söimmme hyvää ruokaa. Oli mukavaa ehtiä hengähtää vapaalla muutama päivä jouluna sekä uuden vuoden vaihteessa.

Uusia vaivoja on ilmennyt tässä jo parin viikon ajan, nimittäin jalat väsyy todella nopeasti ja kunto on huonontunut. Ylämäkeen käveltäessä meinaa virta ja happi loppua! Jalkoja särkee myös päivän päätteeksi mm.  lonkista, jos on ollut paljon jalkojen päällä liikkeessä tai seisoskellut enemmän. Huomasin myös, että nilkat meinaa pikkuisen turvota päivän aikana, mutta nekin palautuu yön aikana normaaleiksi. Verenpaine on ollut onneksi tasaisen alhainen,  paino vaan on noussut tähän mennessä vähän alle 10 kg. Ruoka maistuu 😁

Äitiyspakkaushakemus saatiin juuri laittaa eteenpäin Kelalle, kun saimme vihdoin käsiimme neuvolan todistuspaperin. Lastentarvikkeesta noudettiin myös tilaamamme Babybox. Siinä oli mm.  jotain alennuskuponkeja, vaippoja, kolme tuttia (2x Emma ja 1x Avent) ja sitten haalarihousut. Eipä ainakaan tutteja tarvitse enää ostella! Oltiin jo aiemmin ostettu 2 kpl marketista.

                          Babybox - sisältöä

Joulualesta hamstrattiin myös mm.  bodyja, paitoja ja housuja. Saatoimme vähän villiintyä vaatekaupoilla, kun yksittäiset perusvaatteet kustansivat vain noin 2-5€/kpl. Tuli ainakin vähäsen varastoa kartutettua, kun tähän mennessä ei olla vielä oikein mitään vaatteita Nyyttiskälle ostettu.
Netistä tilasimme myös babynestin sekä lämpöpussin ens syksyn varalle.

Turvakaukalokin laitettiin Lastentarvikkeesta tilaukseen ja haettiin kokeiluun, mutta se kaikessa hienoudessaan ei kuitenkaan vastannut meidän odotuksia. Suunnitelma oli, että kiinnitetään kaukalo pelkästään vöillä autoon, mutta kiinnittäminen oli hankalaa ja kaukalo vaikutti kiinnityksestä huolimatta kiikkerältä, joten se lähteekin palautukseen. Tilaukseen menee toisenlainen kaukalo ja ehdottomasti isofix-jalusta!
Varusteluasiat siis pinnalla täällä meillä ja koti alkaa näyttää jo kohta ihan vauvakodilta :)

- Maru 24+0

Valkeaa unelmaa

Joulua kohti mennään ja saatiin roppakaupalla luntakin tänne. Vielä kun ehtisi vähän joulukoristeluja tehdä tässä kiireen keskellä ennen aattoa.

Rakenneultrassa meni hyvin ja kaikki oli niinkuin pitikin. Terveet rakenteet oli kaikin puolin ja tulokkaamme oli siellä erittäin virkeänä pää ylöspäin ja naama mun selkärankaa kohti. Sukupuolikaan ei jäänyt epäselväksi, sillä hänellä oli "piippu pitkällä".  Meille on ihana pikkumies tulossa :) Ihastuin yhä enemmän häneen, kun voi nyt enemmän haaveilla ja kuvitella,  millainen vauva sieltä on tulossa.  Sen tosiaan tiedämme, että herra innostuu ainakin syömisestä ja autoilusta!

Raskauskaapista tulin ulos rytinällä aloittaen pomosta ja samalla parit tarkkakorvaiset työkaveritkin kuulivat uutiset ja tulivat onnittelemaan. Kulovalkean laillahan se tieto eteni ja kaikki taitaakin nyt jo olla tietoisia töissä. Osa oli jo vähän aavistanut jotain mun kasvavasta keskivartalosta.
Sitten oli vuorossa vanhemmat, sisarukset ja kaverit. Kaikki ovat suhtautuneet positiivisesti ja innostuneesti uutiseen. Muutama tarjoutui jo tekemään vauvalle käsitöitäkin <3 Kaikki sujui kuin unelma, vaikka uutisten kertominen jännitti meitä kamalasti.

Ensi viikolla on taas neuvolakäynti ja siellä saadaan tosite, jolla voidaan hakea esim. äitiysavustusta. Äitiyspakkaus mekin otetaan tietenkin. Pitäisi myös ottaa se OP:n vauvavakuutus kohta puoliin, josta muutama mammablogilainen onkin jo kerennyt hehkuttaa. Kiitos vaan vinkistä!
Suuhygienistillekin sain ajan ennen joulua ja sitten pitäisi varata tammikuulle sitä sokerirasitusaikaakin. Mehän Nyyttis-miehen kanssa oikeastaan vaan tykätään sokerilitkuista ;)

-Maru 20+6

Puolivälissä

Tänään ihmeteltiin raskauden puolivälin saavuttamista ja sitä, kuinka jäljellä olevat 140 päivää kuulostaa ja tuntuu lyhyeltä ajalta. Tässä pitäisi aloitella varmaan jo pinniksen, hoitopöydän ja turvakaukalon metsästys ihan tosi tarkoituksella. Otin vuosilomaa tammikuulle, että voisimme keskittyä hetkisen vauvavalmisteluihin ajan kanssa. Unipesän ja vaunuverhon haaveilen tekeväni itse.

Kolme yötä rakenneultraan... Ja sitten, jos kaikki on hyvin, luvassa on raskauspaljastus esim. työpaikalla..
Jännitys hiipii muuttopakkauksen keskelle.

-Maru 20+0

Liikkeitä

Ensimmäiset liikkeet tunsin yllättäen 18+0 istuessani illalla lukemassa lehtiä. Se oli sellaista elohiirimäistä poksimista juuri siinä oikeassa kohdassa, navan alapuolella. Nyt on muljumista tunnusteltu jo vähä yli viikon ja liikkeet ovat selvästi voimistuneet. Nyyttis tykkää poksutella eniten esim. syönnin jälkeen, autoillessa ja kuunnellessa musiikkia sekä silloin kun lepäilen hiljaa. Hän näyttää arvostavan tälläisiä hyviä perus juttuja ;)

Joulukuu on alkanut härdellissä, koska otimme isomman asunnon vastaan ja jouluksi pitäisi saada muutettua uuteen kotiin. Kaikki vapaa-aika menee pakkausvimmassa.
Tästä se kuuluisa pesänrakennusvietti nyt virallisesti alkoi, vaikka vannottiin, että me ei ainakaan vauvan tulosta silleen höpsähdetä, kuten meidän tutut. Onneks ei tarvii autoa laittaa vaihtoon, koska meiltä löytyy jo ihan tuon koirankin takia kunnon perhefarmari :D

Tasan viikon päästä on Nyyttiksen rakenneultraus ja kyllä se vähän jännittää. Toivomme vaan, että kaikki on hyvin ja meille on terve vauva tulossa. Sukupuolikin kiinnostaa, vaikka meille on kumpi vaan yhtä tervetullut. Pojalle meillä olisi jo aika varmat nimivaihtoehdot, mutta tytölle on niin paljon kivoja nimiä, että on vaikea valita sellainen, joka on kummankin mieleen.

Itsenäisyyspäivää aateltiin viettää vähä rennommin ja pakkausvapaammin hyvän ruoan ja teeveen parissa.
Täytyy myöntää, että kiusaus kasvoi liian suureksi ja olihan sitä parit pahvilaatikot kuitenkin täytettävä.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

- Maru 19+3