Valkeaa unelmaa

Joulua kohti mennään ja saatiin roppakaupalla luntakin tänne. Vielä kun ehtisi vähän joulukoristeluja tehdä tässä kiireen keskellä ennen aattoa.

Rakenneultrassa meni hyvin ja kaikki oli niinkuin pitikin. Terveet rakenteet oli kaikin puolin ja tulokkaamme oli siellä erittäin virkeänä pää ylöspäin ja naama mun selkärankaa kohti. Sukupuolikaan ei jäänyt epäselväksi, sillä hänellä oli "piippu pitkällä".  Meille on ihana pikkumies tulossa :) Ihastuin yhä enemmän häneen, kun voi nyt enemmän haaveilla ja kuvitella,  millainen vauva sieltä on tulossa.  Sen tosiaan tiedämme, että herra innostuu ainakin syömisestä ja autoilusta!

Raskauskaapista tulin ulos rytinällä aloittaen pomosta ja samalla parit tarkkakorvaiset työkaveritkin kuulivat uutiset ja tulivat onnittelemaan. Kulovalkean laillahan se tieto eteni ja kaikki taitaakin nyt jo olla tietoisia töissä. Osa oli jo vähän aavistanut jotain mun kasvavasta keskivartalosta.
Sitten oli vuorossa vanhemmat, sisarukset ja kaverit. Kaikki ovat suhtautuneet positiivisesti ja innostuneesti uutiseen. Muutama tarjoutui jo tekemään vauvalle käsitöitäkin <3 Kaikki sujui kuin unelma, vaikka uutisten kertominen jännitti meitä kamalasti.

Ensi viikolla on taas neuvolakäynti ja siellä saadaan tosite, jolla voidaan hakea esim. äitiysavustusta. Äitiyspakkaus mekin otetaan tietenkin. Pitäisi myös ottaa se OP:n vauvavakuutus kohta puoliin, josta muutama mammablogilainen onkin jo kerennyt hehkuttaa. Kiitos vaan vinkistä!
Suuhygienistillekin sain ajan ennen joulua ja sitten pitäisi varata tammikuulle sitä sokerirasitusaikaakin. Mehän Nyyttis-miehen kanssa oikeastaan vaan tykätään sokerilitkuista ;)

-Maru 20+6