Joulua ja toiveikkuutta

Piinaviikot osa 2 päättyi jälleen negatiiviseen raskaustestitulokseen. Dpo 11 alkoi viime kierrosta tuttu haalea pikkuinen tiputteluvuoto ja siinä vaiheessa jo osattiin arvailla lopputulosta. Terolut -kuurin lopetin päivää ennen kuin se olisi loppunut, eli söin sitä vain 9/10 päivää. Tiputteluvuotoa kesti neljä päivää, kunnes menkat vihdoin alkoivat eilen jouluaattona, kiertopäivänä 27. Vaimo mietti, että onkohan minulla liian lyhyt luteaalivaihe, jolloin esim. alkion kiinnittyminen ei onnistukaan. Tiputteluvuoto alkaa liian aikaisin. Netistä selvitimme, että luteaalivaiheen pituus tulisi olla mielellään 12-16 päivää, jotta raskautuminen voisi onnistua. Terolutin funktio mielestäni on juuri onkin tukea luteaalivaihetta ja tasata kiertoa.. Tarvisinkohan jonkun tehokkaamman keltarauhashormonin vai pitäisikö käydä esim. verikokeissa tms? Pitää lääkärin kanssa vielä pohtia asiaa tarkemmin. Klinikka on kiinni joulusta uuteen vuoteen ja maanantaina 2.1. pitäisi yrittää heti saada uusi follikkeliultra aika kyseiselle viikolle. Saa nähdä miten aikoja saa niin lyhyellä varoitusajalla ja vielä niin, että ne sopivat yhteen työvuorojen kanssa.

Kävin muuten ostamassa nyt ne kohutut Gelee royal -kapselit, että kokeillaanpas nyt niitäkin greippimehun kanssa. Hain myös purkin C -vitamiinia lumelääkkeeksi "luteaalivaihetta tukemaan". Netti-imurina imaisin myös sellaisen vinkin, että vyöhyketerapia saattaisi rentouttaa ja vähentää kipuja + edistää raskautumista. Toiset endometrioosi-ihmiset olivat kuulemma siitä saaneet apua. Löysin sopivan terapiapaikan, jonne ajattelin olla ensi viikolla yhteydessä ja varata aikaa!

Joulua olemme viettäneet lämpimissä ja piparin tuoksuisissa tunnelmissa liikaa harmittelematta näitä vauva-asioita. Toiveikkaana leikitelty ajatuksella, että entä jos meitä olisikin jo ensi jouluna enemmän kuin me kaksi ja Koira.

- Maru

Ravintolisäasiat kuntoon vauvaprojektia varten

Ensimmäinen piinaviikko lusittu ja tänään eletään sellaista päivää, kuin dpo 9. Enimmäkseen aika on kulunut uppoutuneena työkiireisiin, mutta olen pannut merkille, että dpo 6 alkoi hentoiset menkkatyyliset särkyilyt ja myös rinnat ovat jännästi kipeähköt olleet pari päivää, mutta voivat nämäkin tuntemukset johtua hormonitropeista.

Ravintolisiä mietiskelin  ennen vauvaprojektiin ryhtymistä. Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaa ensisijaisesti tietenkin elintavat eli ruoka, liikunta, uni ja sekä viimeisenä palikkana ravintolisät. Oma ruokavalioni on alunperin monipuolinen ja liikuntaakin tulee harrastettua päivittäin mm. Koiran kanssa ja unikin maistuu hyvin yöllä. Ravintolisiä olen käyttänyt melko vähän, yleensä olen syönyt päivittäin vain D-vitamiinia ja maitohappobakteereja.

Viime keväänä, ennen kuin hakeuduimme klinikalle, hain apteekista foolihapon ja aloitin syömään sitä. Kesällä pelkän foolihapon sijaan aloitin kuurin Befolia, joka on vahva B-vitamiinivalmiste foolihapon kera. Samoihin aikoihin käytin myös kaupasta ostettua vehnänalkioöljyä. Sekoitin sitä välipalasmoothieen, koska yksinään lusikalla suuhun kipattuna öljyn maku alkoi tökkiä. Elokuussa vaihdoin vehnänalkioöljyn vahvaan kalaöljykapseliin ja söin monivitamiinia Befolin sijaan.
Tällä hetkellä päivittäisessä käytössä ovat Minisun multivitamin Mama, Multivita Omegalive Strong -kalaöljy, kalsium-D-vitamiinivalmiste ja Rela Tabs + D-vitamiini -maitohappobakteeri. Siinä on hyväksi havaitsemani satsi. D-vitamiinia tulee tällä hetkellä usean valmisteen mukana, mutta yhteensä vain 30 mikrog. 10-30 mikrog. annosta D-vitamiinia pidän henkilökohtaisesti asiallisena annoksena perusterveelle kolmikymppiselle. Jos neuvolaan asti joskus pääsee, niin katsotaan lisääntyykö arsenaali entisestään!

- Maru

Toinen inseminaatio

Tässä kierrossa taas popsin parit Letrotzolit päivässä kiertopäivinä 3-7 ja varasin follikkeliultran kiertopäivälle 11. Eilen eli ultrauspäivän aamuna tein ovistestin ja tulokseksi tuli haalea positiivinen. Klinikalla kerroin lääkärille ovistestin jo vihjailleen ovulaatiosta ja ultrassa näkyikin iso follikupla (n. 20 mm) sillä puolella, jossa reitit on auki. Sen vieressä oli toinenkin pienempi kupla (14 mm). Mielessäni olin varautunut siihen, että inseminaatio olisikin vasta ensi viikolla, mutta se olikin jo heti seuraavana päivänä. Matkaan sain reseptit Pregnyl -piikkiin ja Terolut -keltarauhashormonin.
Pregnylin valmistelin käyttökuntoon heti klinikkakeikan jälkeen ja pistin sen mahan nahkaan. Pistäminen sujui hyvin eikä tullu mustelmaa tai ihoreaktioitakaan niinkuin ekalla pistokerralla.

Mainittakoon tässä vaiheessa myös se, että aloitin greippimehukuurin tämän kierron alusta ja olen joka päivä hömpsytellyt kupposen aamuin illoin ja joskus vähän enemmänki. Alussa mehun maku oli ihan järkky, mutta nyt jo suorastaan himoitsen Rybb&Deckerin greippimehua! Kuulopuheiden mukaan greippimehulla voisi olla jotain suotuisia vaikutusta limakalvoon ja limaneritykseen. Hömppäilyt kunniaan!

Toinen inseminaatio tehtiin tänään ja johtofolli oli kasvanut pikkuisen eilisestä ollessaan nyt 24 mm ja ultrassa näkyi, että ovulaatio oli käynnissä. Klinikalle kävellessä tuntuikin jo särkyä alavatsalla. Kyselimme Vaimon kanssa viisastuneena tarkemmin tietoja esim. Spermasta ja sen laadusta. Lääkärimme ei siis oma-aloitteisesti kerro mitään yksityiskohtia vaan meidän pitää aina itse lypsää tietoja. Ruiskulla laitettiin 0,7 ml ja liikkuvia siittiöitä oli 42% ja 38 miljoonaa siittiötä/ml. Lääkärin mukaan siis laadultaan hyvää tavaraa ja mekin hyväksyttiin nämä luvut. Inseminaatio ei sattunut tällä kertaa ollenkaa ja osasin rentoutua hyvin. Dpo 4 aloitan Terolutit ja otan niitä aamuin illoin 10 päivän ajan eli dpo 14 asti.

Piinaviikot aion ottaa tällä kertaa rennommin ja olla syynäämättä oireita ja lukematta mitään nettikeskusteluja. Onnistukoon, jos on onnistuakseen! Raskaustestejä ruvetaan kokeilemaan vasta jouluaaton nurkilla. Peukut ja varpaat pystyssä ihanan jouluyllätyksen varalta!

-Maru

Piinailut suoritettu

Piinapäivät ovat ohi ja menkat tupsahtivat tänään dpo 15. Ruskea tuhruttelu alkoi kaksi päivää aiemmin ilman kipuja ja ihmettelinkin, että mitäs vuotoa tämä tämmöinen on, mutta kyllä se uusi kierto sieltä lähti sitten rullaamaan mahakramppeineen päivineen. Huomenna teen vielä varmuudeksi raskaustestin ja sitten taas soittelua klinikalle uuteen follikkeliultraan, kun ei tärppiä tullutkaan. Ja olisihan se ekasta inssistä onnistuminen ollutkin suorastaa ihme! Uuden kierron kunniaksi (lohtueväiksi, heh) käytiin hakemassa kaupasta mun suosikki myrkyt eli colaa ja lakuja, joita siis välttelin piinapäivien ajan. 

-Maru

Piinaviikkoillen

Ensimmäinen piinaviikko meni suhteellisen nopeasti. Sorruin lukemaan muutamat keskustelut ensimmäisiin raskausoireisiin liittyen. Itse en oikein mitään omia tuntemuksiani ole ottanut vakavasti eikä mainittavia oireita ole oikeastaan ollut. Pregnyl piikityksen ja inssin jälkeen parin päivän kuluttua oli kyllä yhtäkkiä päivällä kovat vatsakivut munasarjojen kohdalla ja kivut säteilivät myös kylkeen. Niitä kesti kolmisen tuntia ja sitten oli vaan kevyttä juilimista pari päivää. Klinikalle soittelin vielä asiasta, koska se jäi vaivaamaan mieltä. Kivut liittyivät lääkärin mukaan juurikin Pregnyliin. Olo kuitenkin sitten helpotti.

Dpo 10 (days past ovulation) alkoi päivän mittaa menkkamaiset alavatsakivut. Välillä vatsaa oikeastaan ihan poltteli. Olin varma, että lähteekin uusi kierto jo puskemaan päälle. Finniäkin oli pukannut hyvää vauhtia leukaperiin. Menkkoja ei kuitenkaan kyseisenä päivänä ilmaantunut.

Tänään dpo 11 päivällä alkoi taas alavatsan kipuilut ja kestivät noin 3 tuntia ja menivät sitten ohi. Keskustelupalstoja selatessa olen huomannut, että osa puhui plussanneensa ensin ovitestillä ja sitten vasta raskaustestillä. Innostuin idean pohjalta tekemään omia testauksia. Jännäsin ovistestin äärellä väriaineen levittyessä testialueelle.

                           dpo 11 ja himmee ovistestimörkönen

Kiikutin valmiin testin Vaimolle tarkasteltavaksi ja hehkutin himmeää testiviivaa! Vaimoa huvitti malttamattomuuteni, mutta innostuttiin kuitenkin sen verran, että päätettiin ovistestituloksen pohjalta hakea apteekista parit raskaustestit. Päädyimme siellä 25 mIU ja 15mIU tarkkoihin testeihin, joista jälkimmäisen tein alkuillasta. Testiin ei tullut haamun haamua eikä edes viivan paikkaa. Vaimo kävi tarkistamassa muutamaan otteeseen myös roskismöröt. Arvuuttelin, että jos Pregnyl härnää ja antaa edelleen merkit LH -testiin. Jalat maassa siis piinaviikkoa eteenpäin. Päätimme jatkaa testailua vasta ensi viikolla, jos menkat ei ota tullakseen sitä ennen. Vaimo lohdutteli lopuksi, että kyllä sitä taas parin viikon päästä pääsemme klinikalle joko varhaisultraa tai sitten follikkeliultraan!

-Maru

Ensimmäinen inssikierros

Elokuussa päästiin tekemään varsinaista hoitosuunnitelmaa. Käyn ultrassa noin kiertopäivä 12 tai 13 ja siinä tarkistellaan, että munasolu kypsyy sinne puolelle, missä reitti on selvä. Elokuussa ei päästy vielä tositoimiin, koska munasolu ilmestyi tietenkin väärälle puolelle. Kävin ultrassa taas syyskuussa, eikä silloinkaan tärpännyt. Lokakuussa aloitin Letrozoli kuurin kp 3-7, 1 tabletti päivässä, ja ultrassa näkyi jälleen, että munasoluja kypsyi väärälle puolelle. Lääkäri ei peitellyt huokailuja ja näki, että hänellä ajatukset raksutti päässä "Mitäs seuraavaksi kokeillaan". Taas väläyteltiin IVF-korttia.

Nyt marraskuulla tuplasin Letrozol -annoksen ja ennen ultraan menoa olin vähän skeptinen. Arvelin, että ei vieläkään päästä inssihommin. Vaimo jaksaa aina olla positiivinen ja hän oli varma, että nyt kypsyy munasoluja oikeaan paikkaan. Kp11 sitten ultrattiin ja lääkäri myhäili nyt tyytyväisenä. Monitorista osasin jo itsekin hahmotella tilannetta. Nyt oli saatu toinenkin munasarja heräämään yhden ison tumman möllykän verran. Toinen munasarja oli innokkaasti tuottanut paljon soluja ja vitsailin, että mikäs rypäleterttunen siellä näkyi. Lääkäri arvoi ilmeisesti follikkelien koon ja kohdun limakalvon paksuuden perusteella, että ovulaatio tapahtuisi viikonloppuna. Hän määräsi minulle pistoksina ovulaation jarruttajia eli Orgalutrania ja irroituspiikiksi Pregnylin. Tarkoituksena oli pistää Orgalutran kp 14-16 illalla ja kp 17 Pregnyl aamulla. Inseminaatiopäiväksi sovittiin seuraavan viikon maanantai kp 18. Ovulaatiotestejä ei tarvinnut enää jatkaa. Niitä olen yleensä aloittanut tekemään kp 10-->. Hoitaja vielä neuvoi klinikalla pistolääkkeiden käytön.

Kp 14 aamulla kuitenkin neuroottisena ja Vaimon yllyttämänä tein vielä ovulaatiotestin, ettei ovulaatio tulisi ennen kuin olen ehtinyt piikittää lääkettä. Iski hätä, kun testiin piirtyi jo himmeä viiva eli ovulaatio olisi jo lähellä. Paniikkipuhelua välittömästi klinikalle, että mitäs nyt teen, kun sorruin testejä tekemään ja viivaa näyttää. Sain ohjeeksi pistää Orgalutranin heti ja venyttämään pistovälejä siten, että viimeisenä päivänä pistos ajoittuisi iltapäivälle. Kp 17 sunnuntaiaamuna pistin Pregnylin ja sitten jo aloitimme Vaimon kanssa inssin jännäämisen. 

Maanantaiaamulla klinikalla näkyi, että The follikkeli olisi kohta puoliin irtoamassa ja lääkäri laittoi välineet valmiiksi ruiskuttelua varten. Vaimo veti penkin sängyn viereen ja lääkäri jutteli siinä meille mukavia. Inseminaatiossa mikään muu ei sattunut kuin se levitinsysteemi ja homma oli nopeasti ohi. En siinä sen kummemmin kerennyt pötkötellä jalat ylhäällä, vaikka mietin sitä, että olisikohan pitänyt. Pötköttelin sitten kotona hoidon päälle ja Vaimolle siinä heitin, että uskaltaako tästä nyt lähteä liikkeelle, ettei tökötit lähde fysiikan lakien innoittamana kohti maata. Yritin elää normaalisti ja olla ajattelematta sen kummempia, kuten lääkäri oli ohjeistanut. Onneksi työni on sellaista keskittymistä vaativaa, että siinä ei paljoa ehdi muuta ajatella. Piinaviikot alkoivat.

-Maru

Haaveena vauva

Lapsista olimme puhuneet pitkään ja selvää oli, että niitä haluamme sopivan hetken tullessa. Minulla todettiin muutama vuosi sitten endometrioosi ja kävin siihen liittyen laparoskooppisessa leikkauksessakin, jossa operoitiin mm. toisesta munasarjasta endometrioomakysta. Samalla selvisi, että toinen munajohdin oli tukkeutunut endometrioosin takia. Lääkärit jaksoivat muistuttaa useaan kertaan, että jos minä haluaisin lapsen, olisi hommiin ryhdyttävä ajoissa.

Kevättalvella 2016 heräsin yhtäkkiä ajatukseen, että nyt tuntuu siltä, että vauva voisi tulla. Puhuimme siitä hymy huulilla ja mietimme miten ja millä aikataululla lähtisimme toteuttamaan tätä projektia. Asia konkretisoitui, kun varasimme toukokuun alussa ajan hedelmöitysklinikan ensikäynnille. Lääkärin kanssa juttelimme hieman taustoistamme: ollaanko oltu pitkään yhdessä, miten pitkään olemme miettineet lapsen hankkimista, haluammeko molemmat raskautua ja millaisen luovuttajan haluamme. Sovimme myös alustavan suunnitelman tapahtumien kulusta. Klinikalle tilataan kerralla kolme olkea siittiöitä ja aluksi minulle tehtäisiin kaksi kertaa inseminaatio ja vasta sitten ehkä IVF. Lääkäri tietenkin suositteli heti ensisijaisesti IVF:aa, kun luki endometrioosiepikriisini. Halusimme kuitenkin aloittaa kevyemmin ensin inseminaatiolla ja miettiä sitten vasta muita keinoja. 

Ennen hoitojen aloittamista täytyi käydä yllätykseksemme kaksi kertaa psykologin juttusilla. Klinikalta meille vinkattiin, että voitaisiin käyttää yhtä tiettyä psykologia, joka tekee tavallaan yhteistyötä klinikan kanssa. Meidän mielestä olisi riittänyt ihan yksikin kerta, koska saimme silloin jo käytyä paljon asioita läpi. Psykologille oli vaikeaa saada aikaa ja ensimmäinen käyntiaika saatiinkin vasta kolmen viikon päähän. Käynnillä juttelimme kummankin lapsuudesta ja perhetaustoista, tukiverkostoista, meidän parisuhteesta ja elämästä ylipäänsä. Psykologi oli hyvin johdatteleva ja Vaimon kanssa juteltiinkin jälkeenpäin, että psykologi oli välillä vähän häiritsevän ohjaileva. Käynneiltä jäi kuitenki enimmäkseen positiivinen fiilis. Psykologikäyntien jälkeen puhelua taas klinikalle ja olkitilaus vireille.

-Maru